torstai 17. toukokuuta 2018

Huh hellettä


Viikko hellettä meni kevyesti, mutta sitten alkoi tuntua siltä, että öisin olen kuin leivinuunissa ja kypsyn hitaasti mutta varmasti. Emme keksineet miten tuuletusikkuna toimii, joten hankimme Abloy wf881 aukipitolaitteen. Kesti hetki pyöritellä sitä, ennenkuin keksimme, miten se asennetaan. Mutta nyt siis öisin virtaa viileää ilmaa ikkunasta ja parina yönä meillä on jo ollut ilmalämpöpumpun ilmastointi päällä 20-asteessa.

Ulkotarha valmis


Vihdoin ulkotarha kanoille on valmis, sitä on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa, eikä se ole vieläkään viimeistelty, mutta pitää kanat sisällään. Väliaikaiseksi katoksi tuli pressu.


Klaaran nokka oli pitkä ja varasin sille ajan kunnan eläinlääkärille. 


Eläinlääkäri ei ollut koskaan lyhentänyt nokkaa ja oli konsultoinut kollegoitaan. Hän yritti kolmella eri viilalla viilailla nokkaa, mutta lopulta luovutti ja napsaisi ylimääräisen osan kynsisaksilla.


Klaaran ilme kertoo kaiken...


Samalla vaivalla keräsin kakkanäytteen salmonellaa varten, tuossa on kolmen kanan yhden yön kakat


ja vein sen tutkittavaksi.


Loppu hyvin, kaikki hyvin, kanaset pääsivät ulkoilemaan ja vaikuttivat tyytyväisiltä tarhaansa. Yöksi lukitsen ne kuitenkin kanalaan.


Hain savuttimen, jotta pääsen katsomaan hieman tarkemmin mehiläispesää.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Toukokuun touhuja


Putkiremontti pääsi vauhtiin lumien sulettua. Isoin juttu ei ollut niinkään kivimuurin ja noppakivien purku, vaan sen ihmettely, miten ihmeessä osaamme koota ne takaisin...


Kaivinkone rouhaisi etupihan auki talolta kadulle, samalla kaivantoon upotettiin sähköjohdot parkkipaikan sähkötolpalle ja uudelle valaisinpylväälle.



toisena työpäivänä kaivanto saatiin jo kiinni


ja meille jäi ihmeteltäväksi, kuinka koota kivimuuri ja polku takaisin... Saimme kuitenkin uuden uutukaisen vesiputken ja hanat, uuden vessanpöntön ja keittiökaapistoon uudet putket kiitos reippaan putkimiehen, joka otti tilanteen haltuunsa kun hanat alkoivat pettämään, vessa vuotamaan ja keittiön putket tihkumaan...


Leikkasimme vanhan angervoaidan matalaksi ja aloitin luomaan ylätasanteelle kukkapenkkejä.


Piipahdimme maalaamassa äitini aidan.


Mökillä terassin katto oli kuin olikin kestänyt lumikuorman



Yläkuva Seurasaaresta ja alakuvassa koirat nauttivat etupihan pienestä terassista.


Sain lahjoituksena kasvihuoneen, joka on nyt puuvajassa sen tuhannen kappaleena, se pitäisi koota...


Äitienpäivänä grillailimme, pienet lapset touhusivat sitä sun tätä ja isommat lapsukaiseni auttoivat klapit puuvajaan.




sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Kanat kotiutuneet


Rouvien aamiainen


Klaaralla on nokka kasvanut pitkäksi, se ei haittaa vielä syömistä, mutta jotain tarvitsisi varmasti asialle tehdä...



Tilda ja Hulda, Huldalla oli ripulia, kun se tuli meille, mutta se näyttäisi olevan helpottamassa.


Sain pihalle myös mehiläiset

tiistai 1. toukokuuta 2018

Kanamaista menoa


Kaupunkilainen kanalassa. En ollut ikinä nähnyt kanankakkaa (paitsi muovipurkissa rakeina) ja nähtyäni kanasteni ensimmäiset jätökset, ensireaktio oli kerätä ne koirankakkapusseihin. Ostoslistaan tuli ämpäri, jotta voin kerätä ne ämpäriin ja siitä kompostiin. Nyt siis kerään kakat pois aamuin illoin. Yllättävää on, että ne näyttävät kakkaavan vain 2-3 kertaa päivässä. Yöllä kerran ja päivällä kerran kaksi. Plussaa on, että kanalani ei haise,


Virittelin niille kylpypaikan mullasta ja tuhkasta se näyttää olevan suosittu.


Vesiautomaatti ei toimi toivotulla tavalla, eivätkä kanani juo noin paljon ainakaan näillä säillä eli raahaan turhaan lähes ämpärillisen päivittäin kanalaan. Jatkossa pienempi astia.


Mieheni viritti kanalaan kameran, jotta voin seurailla rouvien touhua mukavasti kotisohvalta. Kokemuksen syvällä rintaäänellä (kolme päivää kanat omistaneena), minusta näyttäisi siltä, että Tilda on kanojen pomo, Hulda hengailee aina sen vierellä ja Klaara väistää Tildaa. Tilda on porukan kyynärpäätaktikko. Munintatahti näyttää olevan joka toinen päivä kaksi munaa ja joka toinen päivä yksi muna.


Rouvien aamiainen, jyvät levittelen lattialle. Vihreä tuntuu maistuvan paljon yli sen, mitä arvioin. Samoin liha menee samantien.


Eka päivä kanalassa

Vedenpaisumus


Tiedättekö tunteen, kun astutte lattialle ja sukka kastuu litimäräksi? Ensimmäinen ajatus: Jedi on TAAS kuolannut / valuttanut vettä... Ei, sitä on enemmän, joku on kaatanut lasin, eikä ole kuivannut jälkiään... Sitten tajuan, että sitä tulee koko ajan lisää... Huudan miehen hätiin ja voi ruma sana, astianpesukone on päällä ja vettä valuu tasaisena virtana lattialle.

Puramme astianpesukoneen pois, kuivaamme lattian (onneksi kaapiston alla on avointa tilaa ja vain jalat, jotka nostavat kaapit ilmaan) ja alamme ihmetellä mitä tehdä.

Teemme kaiken mitä osaamme, mikä osoittautuu sen verran riittämättömäksi, että meillä on nyt sitten toistaiseksi keittiön hana pois käytöstä. Putkimiestä odotellessa syömme kertakäyttöastioista...