perjantai 15. joulukuuta 2017

Sherlock Holmes ja vesihanan arvoitus


Vesihanan arvoitus

Olipa kerran talo, jossa jokaisesta hanasta tuli eri lämpöistä vettä erilaisella paineella eri viiveellä. Yläkerran suihkun haalean veden syylliseksi epäiltiin vesivaraajaa ja Holmes lähti vihjeen saatuaan tutkimaan laitetta kellarin syvyyksiin Watsonin kanssa. Lattian rajasta säiliön alaosasta löytyi lupaava vihjeen mukainen säätönuppi, joka ei kuitenkaan hievahtanut milliäkään suuntaan + tai - yrityksistä huolimatta. "Sherlock, meidän on siirryttävä seuraavaan vihjeeseen tai tilattava putkimies"

Sherlock katsoi Watsonia ärtyneesti "Kyllä minä tämän ratkaisen, rikospaikalle ei oteta ulkopuolisia vihjeitä sotkemaan" ja siirtyi mutisten lähtöruutuun miettimään, mikä voisi olla syyllinen. Kellarin allashanasta tuli kuumaa vettä normaalilla paineella. Kellarin suihkun hanasta tuli haaleaa vettä lirumalla. Alakerran keittiön, vessan ja kylpyhuoneen allashanasta tuli kuumaa vettä normaalilla paineella, samoin alakerran suihkuhanasta. Yläkerran allashanasta tuli kuumaa vettä normaalilla paineella, suihkuhanasta haaleaa vettä normaalilla paineella.

Watson, epäiletkö syylliseksi samaa kuin minä?

Ilmalämpöpumppu


Paleltuamme kuin pienet apinat (huomaa monikko), eilen saapui asentaja, joka kirjaimellisesti pelasti meidät luonnon armoilta.  Lämpöpumpun asennus eteni salin ja yläkerran osalta, sähköt saatiin kytkettyä ja ah ihanuus, muutamassa tunnissa lämpötila nousi 15-18 asteesta 20-22 asteeseen.  Laitoin lattialämmityksen kiinni, illalla näen vaikutuksen sähkölaskuun.

Tuo muutaman lämpöasteen nousu on lopettanut hytinän, täällä pystyy oleilemaan "normaalisti". Varmaan kaikkeen olisi tottunut, mutta kyllä lämmin asunto on lämmin asunto.

 

Asuintiloihin tuli yksi ulkoyksikkö ja kaksi sisäyksikköä.
Toshiba RAS-2M18S3AV-E 2-split ulkoyksikkö
- SCOP: 4,6
- SEER: 6,9
- Lämmitysteho, kW: 1,3-7,5 (5,6)
- Viilennysteho, kW: 1,7-6,2 (5,2)

Toshiba Suzumi+ RAS-B10N3KV2-E1 sisäyksikkö

Kellarin ilmalämpöpumpun asennus jäi kesken, betoniseinään tarvitaan timanttiporaa, vein sinne lämpömittarin, siellä vielä lattialämmitys päällä. Lämpötila siellä nyt 15,3, lattiarajassa 13,5.

Tuo lämpötilojen heitto on varmaan yksi asia, joka yllätti meidät täysin. Samassa huoneessa voi olla parinkin asteen heitto riippuen, mistä lämpötilan mittaa. Epäilen, että nuo lämpötilaerot huoneissa ja huoneiden välillä aiheuttivat myös vedon tuntua, joka lisäsi hytinäkerrointa.

Miksi päädyimme LämpöYkköseen? Varmaan monestakin syystä... He asensivat edelliseen asuntoomme ilmalämpöpumpun, jota tarvitsimme lähinnä viilennykseen. Silloin olimme todella tyytyväisiä, että he auttoivat loputtomassa yli vuoden kestäneessä väännössä taloyhtiön kanssa (saako ilmalämpöpumppua asentaa vai ei).  Onneksi lopulta sai, sillä asuntomme oli kesäisin kuin leivinuuni yläkerrassa. Nyt muuttosotkun keskellä, heiltä tuli nopeasti tarpeisiimme sopiva tarjous muutamalla muokkauksella. Asennus järjestyi nopeasti (taivaalle kiitos) ja asentaja oli niinkuin edellinenkin, mukava ja ammattitaitoinen.

Vaihtoehtona olisi ollut omatoimisuus. Eri laitteiden teknisten ominaisuuksien vertailu, sitten hintavertailu eri liikkeissä, sen jälkeen asentajan järjestäminen. Parasta olisi tietysti ollut tee-se-itse mies omasta takaa... Mutta tämä oli helppo vaihtoehto, jota voin suositella nopeaa avaimet käteen ratkaisua haluaville. Plussana pitkä takuu ja ammattitaitoiset asentajat.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Muutto


Talomme lumisateen jälkeen...

Muutosta on nyt kaksi viikkoa ja se on ollut yhtä hullun myllyä. Asuimme edellisessä asunnossa kolmen lapsen kanssa 20 vuotta ja tavaraa oli kertynyt sen mukaisesti. Kun lisänä vielä lasketaan taloon jääneet tavarat, kaaos oli valmis.


Pikkuhiljaa olemme kuitenkin saaneet kaikki laatikot purettua, tavarat ovat alkaneet löytää omat paikkkansa (vaikka emme aina muistakaan missä se paikka on) ja elämä on alkanut asettua uomiinsa. Saimme jopa yhden lipaston koottua, se olikin niitä harvoja huonekaluja, joita ostimme tänne uutena. Olin iloinen, kun talon mukana tuli joitain huonekaluja ja säästyin siltä osin huonekaluliikkeissä juoksemiselta ja huonekalujen kokoamiselta.



Kuvissa sali, jonka halusin sisustaa vanhoilla huonekaluilla ja tehdä siitä samalla viherhuoneeni. Kukat tosin ovat vielä pitkälti yläkerran huoneissa. Uutta siellä on Ikeasta ostettu paksu matto, joka on kiva jalkojen alla.



Miltä tuntuu asua omakotitalossa? Yhdistelmältä mukavimpia unelmiani ja pahimpia pelkojani. Talossa on hurjasti asioita joista pidän kovasti mm. apukeittiö ja takka.


Mutta osa hurjimmista peloistani on myös käynyt toteen... 

Ensimmäinen karmaiseva tosiasia oli, että hukuimme roskiin. Osittain syynä oli varmasti muutosta aiheutuneet roskat, mutta me taidamme muutenkin tuottaa normaalia enemmän roskaa. Asia selvisi soitolla Rosk'n Rolliin, joka ystävällisesti lupasi tuoda ensi viikoksi isomman roska-astian. Nyt pidän sormet ja varpaat ristissä, että se riittäisi, sillä jos se ei riitä, niin se jos mikä on noloa jätehuollon osalta tänä kierrätyksen ja lajittelun kulta-aikana...

Toinen ongelma jota en ole osannut ratkaista, liittyy veteen. Kun kuumaa vettä tulee paineella keskuslämmitteisessä talossa hanasta, sitä ei ajattele. Kun hanasta tulee haaleaa vettä liruen, on aika hieroa ranteita voiveitsellä. Aamulla kun astuu haaleaan suihkuun, sitä miettii kuin kesällä järveen mennessä, että ei se tunnu niin kylmältä, kun vain menee veteen. Totta, se ei tunnu enää niin kylmältä, mutta tosiasia on, että se on kylmää suihkuvedeksi. No, ainakin aamuisin herää. Spartalaisuus kunniaan? Vai soitto putkimiehelle tutkimaan kuumavesivaraajaamme...


Kolmas mielentilaani järkyttänyt asia on talon lämpötila. Edellisen asunnon lämpötilat huitelivat 26-28 asteessa, täällä on 16-18 astetta. Paleltuani kaksi viikkoa huolimatta Reino-tossuista, kylpytakista, pyjamasta, villasukista ja paidoista,  oli asia ratkaistava ennen talven tuloa tavalla tai toisella. Talo lämpenee lattialämmityksellä ja mieheni hankki Fortumin kotinäytön, jolla pystyy seuraamaan sähkön käyttöä vuorokausitasolla euromääräisesti. Kun nostin lämpötilan 16-17 asteesta 18 asteeseen, päivän sähkönkulutus nousi eurolla (ilman siirtomaksua 3,96 c/kWh + vero 2,8 c/kWh)). Nyt on ollut käytännössä plussa-asteista, mutta jo ajatus siitä, miten pärjäämme talven pakkasissa, sai kauhun väreet aikaan.

Pienen harkinnan jälkeen päädyin ilmalämpöpumpun uusimiseen (talon vanhasta on mennyt laakerit (?) ja se pitää aivoihin tunkevaa sirinää). Sain mukavan oloisen tarjouksen LämpöYkkösiltä, asennus onnistuu jo ensi viikon loppupuolella ja homma on avaimet käteen, vanha pois ja uusi tilalle. Nyt odotan kuin kuuta nousevaa, että nuo lämpöpumput saadaan asennettua. Niitä tulee siis kolme sisäyksikköä ja kaksi ulkoyksikköä, lupausten mukaan ne toimivat -30 asteessa. Joten tulkoon siis talvi, pyry ja pakkaset, toivottavasti en palele enää asennuksen jälkeen ja sähkölasku pysyy tasolla, joka ei saa miestäni haukkomaan henkeään.

Puita meillä menee yksi tuollainen mökiltä noudettu Ikean kassillinen polttopuuta päivässä, joskus kaksi kassia. Takka ei kuitenkaan lämmitä riittävästi takkahuoneen ulkopuolelle... Hauikseni kasvavat mukavasti noita raahatessa. Takkatuli on idyllistä silloin tällöin, mutta lämmitysmuotona se vaatii aamukiireiden joukossa enemmän kuin olen halukas siihen panostamaan.


Minulla on kesken Enni Mustosen Piikatyttö ja jotenkin samaistun täysin kirjaan. Tosin sivujuonteena se avaa ikkunaa maailmaan jossa isoäitini eli Pohjois-Karjalassa... Kuuntelen sitä äänikirjana kun ajelen Lohjan ja Espoon/Helsingin väliä.

 

Kuvassa isoäitini ja äitini, isovanhempieni taloon ei koskaan tullut sähköä tai juoksevaa vettä. 


Nykypäivää edustaa Alex, kuinka maailma onkaan muuttunut jo minun elinaikanani...



keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Pohjapiirustus

Muuttoa ajatellen mietin kuumeisesti, miten huoneet otetaan käyttöön, mitä laatikoita / huonekaluja kannetaan minnekin ja mikä on huoneiden käyttötarkoitus. Näillä näkymin alakerran pienestä huoneesta tulee työhuoneeni.
Kellarissa on vanhanajan kylmäkellari kaivoineen, johon laitan juurakkoni ja talvehtivat kasvini. Saan varaston käyttööni kukkaruukuille ja koiriin liittyville tavaroille. Tekninen tila menee miehelleni työkalujen säilytykseen ja kellarin perällä olevasta huoneesta hän aikoo tehdä kuntosalin. Pikkuvessasta tulee trimmaushuone.

Yläkerran oleskelutilasta tulee mieheni valtakunta, saan portaikon vieressä olevan huoneen kukilleni ja ison makuuhuoneen vieressä olevasta makuuhuoneesta tulee lastenhuone. Ullakkovarasto on kylmähkö tila, täytyy katsoa, mitä siellä voi säilyttää.

Talon takaosa on koilliseen, talon toinen pääty (olohuone, makuuhuone) kaakkoon, etuosa (keittiö) lounaaseen ja toinen pääty (terassi) luoteeseen. Pihan luoteiskulmassa on omenapuutarha, jossa on ainakin Åkerö ja Punakanelia, pihalta löytyy myös Bergius leikkimökin vierestä. 

maanantai 30. lokakuuta 2017

Öljysäiliö


Teknisen tilan takana on öljysäiliö betonisessa bunkkerissa. Haluaisin saada tilan hyötykäyttöön, mutta miten ihmeessä... Varastoon, jossa nyt pieni neliömäinen metalliovi pään korkeudella, pitäisi saada oviaukko ja vanha säiliö tilasta ulos.... 

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Lumen tullessa


Ensilumi tulvahti ja se kirvoitti mietteitä lumesta. Lumi ei oikeastaan taloyhtiössä kuulu arkeemme sen kummemmin. Sitä edes harvemmin ajattelee sen syvällisemmin.  Mutta kun muuttaa omakotitaloon, lumi saa mietteliääksi. Kuka sen auraa? Minne lumi aurataan? Millä se aurataan....

Tässä netistä bongaamani ote talvipäiväkirjasta:
Marraskuu 20. klo 17.00 
Lunt satta. Lumi o sit kaunist. Luanto tule kauni valkoseks ja miel piristy, ku ei ol enä niin pimmiä. Mää tei vaimol ja itellen kuuma rommitoti ja mee istutti ikkuna ääre kattoma hiutaleitte leijumist maaha. Tosi kaunist. 

Marraskuu 21. 
Mää heräsi ja kattosi akkunast ulos. Koko maisemam peitti uusi puhtavalkone lumi. Hiano näky. Jokasella puul ja penssal o valkone kaapu. Mää tei talvenlumityä ja nauti joka kolallisesta. Mää kolasi sekä piha et jalkkäytävä. Myähemmi päiväl teknise virasto aura auras tiä ja tyäns lume porti ette. Kuljettaja naureskel mul ja vilkutti. Määki vilkuti hänel ja kolasi porti erusta taas auk. 

Marraskuu 22. 
Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o pari astet. Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost.  Mää tei lumityä ja taas ku mää sai tyäv valmiks, tul aura-auto. Lumi ol täl kertta ruskanharmat. 

Marraskuu 23. 
Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane taas laski. Kaatusin perssellen jalkkäytäväl. 22 euro poliklinikkamaksu, mut onneks mittä ei ollu poikki. Sääennustus lupas lissä lunt. 

Marraskuu 24. 
Yhä kylmä. Mää myi vaimo auto ja osti maasturi, et hää päässe töihi. Auto liukus kuitenki päi kairet ja oikkia etukulma men aika pahaste kassa. Viime yän sato reilu 15 sentti lunta. Molemma auto ova iha sualas ja kuras. Tiaros lumitöit tänämpä. Se perkele aura ajo meijä ohitte kaks kertta. 

Marraskuu 25. 
10 astet pakkast. Lissä tota perhana lunt. Pihal ei ol yhtä puut tai pensast, mikä ei olsis vahinkoittunu. Sähkö ol poikki melkke koko yä. Mää yriti pittä talo lämpimänä kynttilöil ja pensalämmittimel, joka kylläki roiskas hiuka yli, syttys tule ja ol poltta koko talo. Mää sai onneks matol tukahrutettu liäki, mut mää sai toise aste palovammoi kässisän ja silmäripse ja kulmakarva palova. Auto karkas käsist matkal poliklinikal ja hajosi lunastuskuntto. 

Marraskuu 26. 
Tota vitunperkle valkost paska tule koko aja. Kaik perkele vaatte pitäsis olla pääl, jos halu käyrä postlaatikol. Jos mää saa kässisän sen saatanan kusipää, mikä aja tota aura-auto, niin mää revi silt syräme rinnast. Se o varma kulmantaka kytikses ja orotta, ku Mää saa jalkkäytävä puhtaks! Sähkö ova viäl pois. Vesijohto jäätys ja näyttä silt, ettei katto kest lume paino. 

Marraskuu 27. 
Saatana, 12 perkelee sentti uut vitu lunt ja vitu ränttä ja vitu jäät, ja herra yksin tiättä mitä paska sitä taivast viime yän tul. Mää yriti ossu aura-auto kuljettaja jäähakul, mut see pääs pakko. Vaimo jätti mun. Tepsi o liigas vikan. Auto ei lähre käyntti. Mää luule, et muust o tulos lumisokkia. En pysty liikuttama varppaitan. En ol nähny aurinkko montte viikko. Ennusteis luvata lissä lunt. Viima tekke ilma purevaks. Perkele, mää muuta Espanjaa. Vitutta nii perkeleste! Saatana lumi ja koko talvi.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Amme


Siinä se on... Löysin ammeen, jonka haluan.
Taloon.com myy tuollaista ja se on kuin minulle tehty.

Juttelin miehelleni omasta pikku kylpylästäni ja kuinka kivaa olisi, jos siellä olisi kaiutin, johon voisin yhdistää äänikirjoja / musiikkia kännykästäni. Mieheni löysi langattoman kaiuttimen, joka on roiskevesisuojattu; kokeilin sitä illalla (jotkut asiat hoituvat nopeasti) ja kaiutin toistaa musiikkia todella hyvin. Tähän asti olen siis vain lukenut kirjoja pitämällä kännykkää veden pinnan yläpuolella.

Tarkoitus on tehdä tilaa ammeelle kellarikerroksen saunaan. Saunassa on oikealla suihku ja vasemmalla puukiuas, jotka eivät näy kuvassa. Minne saan veden ammeesta on vielä hieman kysymysmerkki, sillä en muista miten lattiakaivo sijaitsee. 

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Hälytysjärjestelmä


Aika ajoin (monta kertaa päivässä) tuijottelen kuvia talosta ja haaveilen.

Yleisen haaveilun ohessa mietimme, millaisen hälytysjärjestelmän aiomme taloon asentaa. Vartiointifirman ottaminen tuntuu hieman turhalta, minulla on vartijakortti ja opiskelin vuoden verran turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon neljä vuotta sitten. En oikein usko, että firman käyttö on hintansa väärti ja päädyimme itse suunnittelemaan oman ratkaisumme. Applella (Apple HomeKit) on ihan hyvä valikoima tarkoitukseen sopivia integroitavia sensoreita ja kameroita. Verkkokaupassa on laaja valikoima laitteita, jotka ovat yhteensopivia.

Sillä aikaa kun mieheni käy teknisiä ratkaisuja läpi, minä tilasin varo koiraa kyltit. Jedi olkoon hälytysjärjestelmän ydin osa.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Kaupat on tehty


Tänään tehtiin kaupat 10.10. klo 10

Tunteet ovat kahtiajakoiset, muuttoon on vielä NIIIIIIIIIN pitkä aika. Mutta kun kalenteria katsoo, miten ihmeessä ehdin pakata kaikki tavarat...

perjantai 6. lokakuuta 2017

Huolestuttaako lämpötila rintamamiestalossa?


Haaveilun vauhti kiihtyy, mutta mitä ostokseni indikoivat? Huolta siitä, että palelen uudessa kodissa kuin pieni apina? Saimme tietää kaupantekopäivän ja sen kunniaksi ostimme itsellemme reinot.

Kaverini kehui takkatuuletinta ja kipaisimme ostamaan sellaisen. 


Erinomainen uutinen on, että vihdoin sain käyttöohjeen kamiinaan, vaikkakin saksaksi ja valokuvattuina sivuina. Mutta parempi kuin ei mitään ja onneksi kännykän skanneri osaa poimia tekstin ja laittaa sen googlen kääntäjään.

Polttopuu pähkäilyä:
heittokuutio kuivia koivuklapeja=245kg
pinokuutio halkoja=410kg
40 litraa halkoja = 15 kg
40 litraa x 16,3 = 1 heittokuutio
40 litraa x 27,3 = 1 pinokuutio


Nopeasti laskettuna 10 säkkiä on 150 kiloa eli 0,6 heittokuutiota
Heittokuution hinnaksi tulee 66 euroa

***

 Hain kirjastosta Panu Kailan Talotohtorin seuraavien heittojen innoittamana:

"Me on tehty vain pientä pintaremonttia. Kohta 8 vuotta"
"Mikä tuo ääni oli?"
"Hyvä siitä tulee kun sen maalaa"
”Teillä ei enää ookkaan näköjään remontoitavaa muuta kuin sokkelin ja piipunhatun välinen osuus”
"Ei tarvii pakastinta ku vettää niin että kukat paleltuu ikkunalaudalla"
"Vetää niin, jotta huuliharppukin soi permannolla ittekseen"
"Asun ensin pari vuotta ja kattelen rauhassa"
"Vatupassi ei sovi muuhun kuin seinäpurujen sullomiseen"
"Mikä teidän aikataulu/budjetti on"
"Hyväryhtisen mökin hankitte... Lasten pallot löytyvät kätevästi samasta seinänpielestä..."

Hikipedia: Rintamamiestalo


Ostin uudet villasukat (huom kahdet)


Ja syrikan, jota kehutaan hyväksi perhoskasviksi, lisää perennaostoksistani täällä, ehkä ostin ne hieman etukenossa, mutta olivat niin hyvässä tarjouksessa.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Haaveilua


Syyskuu on hurahtanut kuin huomaamatta talosta haaveillessa. Asia etenee, mutta tuskallisen hitaasti. Sen sata asiaa pitäisi hoitaa ja muistaa. 

Kuntokartoitus valmistui ja kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Rahoitus on ok. Muuttopäivä vielä auki. Pankilta vielä siunaus kuntokartoitukselle ja sitten se alkaa olemaan siinä.

Nyt jo uskallamme haaveilla ja miettiä, miten taloa mahdollisesti asumme. Aluksi tuntui, että tilaa on aivan mahdottomasti, mutta nyt tuntuu, että kyllä kaikki tyhjä tila löytää tarkoituksensa.

Keittiö alkaa hahmottumaan, mikä on kiva, sillä se on kuitenkin yksi tärkeimpiä huoneita.

Olohuone oli jo mielessäni sisustettu, kun kaikki kääntyikin ylösalaisin ja nyt näyttää, että modernista olohuoneesta tuleekin antiikkihuonekaluin sisustettu salonki. Itse asiassa on kiva säilyttää vanhan talon "henki" yhdessä huoneessa. Silti on hieman vaikea hahmottaa, miltä huone tulisi näyttämään, kun laitan sinne kaikki kasvini, akvaarion ja kanarialintuni. Kanarialinnun tulla tupsahti meille Hesyltä tällä viikolla, oli löytynyt ulkoa märkänä ja kylmissään...


Alakerran pikkumakuuhuone on tuottanut päänvaivaa, vierashuone? En oikein jaksa uskoa, että meillä kävisi niin paljon yövieraita, että kannattaa pitää vierashuonetta... Apueteinen? Paikka jonne saisi takit, kengät, urheiluvälineet jne jne. Kuulosti hyvältä, kunnes tajusin, että haluan ompeluhuoneen, joka on sisustettu samaan tyyliin olohuoneen kanssa.

Vielä kaksi kuukautta ja pääsemme ehkä muuttamaan sisään. 

torstai 21. syyskuuta 2017

Harkinnassa omakotitalon osto


Ajatus tuli kuin kirkkaalta taivaalta elokuun lopulla: olisi kiva muuttaa omakotitaloon, oma tupa, oma lupa ja oma piha.

Lähes heti perään tuli kauhu: kaikki uutiset mitä normikaupunkilainen lukee, käsittelee lähinnä hometaloja ja ihmiskohtaloita niiden takana. Kuinka kukaan, koskaan uskaltaa ostaa omakotitalon? Ei ole väliä millä vuosikymmenellä se on rakennettu, jokaisella vuosikymmenellä on tehty karmaisevat rakennusvirheet, joita jälkipolvet kauhistelevat. Uusi talo, se se vasta pommi onkin, sillä vielä ei tiedetä, mitä rakennusvirheitä se kätkee; ne selviävät vasta seuraavilla vuosikymmenillä tuleville sukupolville. Lisälukemista vaikka Janne Koiramon opinnäytetyössä: "Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa" (linkki).

Kävimme katsomassa muutamia taloja, mutta mikään ei oikein loksahtanut ja ajattelimme jo luopua ajatuksesta, kunnes... Siinä se oli. Kaikki mitä halusin ja vähän enemmän. Kaiken keskellä kodin sydän, iso keittiö ja kakluuni.

Kakluuni(ni) (toivottavasti siis kohta minun) on hellyttävä. Sen historia on hieman hämärän peitossa, ainoa johtolanka jonka sain, on että se on saksalainen. Surffattuani raivoisasti, sain selville, että se on Wamsler HOK 10 . Sen sielunelämä tosin vielä hieman hämärän peitossa, mutta enköhän löydä siitä lisää tietoa. Se kuulemma lämmittää vähän liiankin tehokkaasti eikä sen luukkua saa avata sen jälkeen kun tuli on syttynyt (en ihan ymmärtänyt miksi, mutta eiköhän sekin selviä). Siinä on kaksi säätönuppia alhaalla, joiden käyttötarkoitus on vielä arvoitus.

Mutta takaisin talo(ni) historiaan. Milloin se on rakennettu..., sepä se, se on kahden vuosikymmenen (eri rakennusvirheiden?) summa. Alkuperäinen osa on 1950-luvun rintamamiestalo ja uusi osa on tehty 2000-luvun alussa. Kauhistusten kauhistus sanovat ne, jotka suunnitelmiani kommentoivat tässä vaiheessa.

Silti minusta tuntuu, että minä ja kakluuni kuulumme yhteen.