Uusi portti

Koirien takia halusimme etupihalle portin... Tarkoitus on, että ne kääntyvät ovelta vasemmalla olevaan koira-aitaukseen, eivätkä juokse pissaamaan ja kakkaamaan pitkin pihaa. Syksyn pimeillä ei ole kiva keräillä kikkaroita pitkin pihaa taskulampun valossa ja jokainen tietää kuuman koirankakkakeskustelun keväällä, kun lumet sulavat.

Pikkuhiljaa...

...portti oli valmis ja siitä tuli kiva ja toimiva. Mieheni teki vielä toisen portin talon viereen, Dino oli kävellyt verkkoportin mutkalle viime talvena.

Piipahdimme Vihdin Wuosisatamessuilla ja paloauto oli kova juttu pikkumiehelle

Mökillä laituriprojekti ei ottanut tuulta alleen... Saimme laiturin veteen, mutta siihen se sitten jäi...

Mustat istuivat rannalla huolestuneen näköisinä ja miettivät, miksi me olemme järvessä ja kiljumme toisillemme. Siis ohjeita. Kuinka juttu pitäisi tehdä. Jos osaisimme. Ja voimat riittäisivät.

Tässä lopputulos:

Talon maalaus etenee, saimme länsipäädyn valmiiksi ja telineet pois.

Ja se laituriprojekti... etenee ensi viikolla vävypojan siivittämänä...

Kesähuoneen siivous

Syksyn lähestyessä tuli pieni paniikki siivota kesän sotkut... Huomaamattani olin aina vain tuupannut tyhjenneet ruukut ovesta sisään ja ennen kuin huomasinkaan, huoneessa oli vyötärön korkeudelle ruukkuja sikin sokin.

Kannoimme kaikki ulos, mieheni viritteli hyllyt seinälle ja sain kuin sainkin kaikki nätisti sisään. Nyt voin huoletta odotella ensi kevään siemenkylvöjä ja ruukkukasvien mullanvaihtoja.

Samaan sarjaan kuului kasvihuoneen villiintyneiden tomaattien siivoaminen. Tomaatit olivat villiintyneet niin, etten päässyt kasvihuoneeseen sisälle.

Toin kasvihuoneesta paprikat, chilit ja ruukkutomaatit lasiterassille.

Lapset saivat takapihalle keinun, telineen saimme ilmaiseksi, keinut kävimme hakemassa kaupasta.

Koirankopille ei ole enää käyttöä, joten laitoin siitä ilmoituksen ja tuota pikaa se löysikin uuden kodin. Hakuporukalla irtosi melkoinen määrä ärräpäitä.

Sain paikallisilta pihoilta keltaisen ison luumun, punaisen luumun ja kirsikan taimet. Maistoin sekä keltaista luumua (hyvää) ja kirsikkaa (aivan uskomattoman hyvää), nyt vain täytyy löytää niille paikat pihalla.

Maa-ampiaiset hyökkäsivät

Kaipaatko liikuntaa? Eikö motivaatiota löydy? Nyt syksyn pirtsakoin vinkki: kitke pensasta maa-ampiaispesän päältä. Taattu motivaatio: sprinttaat liikkeelle minkä jaloistasi pääset, nopea lähtö ja vauhdin kiihdytys loppuun asti. Sopii pariliikuntamuodoksi: kuka ekana sisällä talossa. Gamification elementti mukaan: pisteitä saa paukamoista, kenellä vähiten, voittaa.

Yllättävän äkkiä ampiaiset kuitenkin rauhoittuivat... Tosin ilman pukuja ei varmaan olisi uskaltauduttu pesän lähelle uudestaan... Vedettiin siis puvut päälle ja käytiin suojaamassa pesäaukon edusta, ettei koirat vahingossa astu siihen.

"Ampiaiset syövät tuhansia hyönteisten toukkia, mikä vähentää kasvinsyöjähyönteisten määrää ja voi olla puutarhanhoitajalle todellinen pelastus. Kasvitkin houkuttelevat ampiaisia puoleensa: kun kasvia syövä toukka puraisee lehden rikki, lehdestä erittyy haihtuvia aineita, jotka pistiäiset tunnistavat. Erityisesti rikkoutunut lehti houkuttelee parasitoidipistiäisiä, mutta myös ampiaiset tunnistavat nämä aineet ja löytävät ravintoa kasvin avunpyynnön perusteella.” https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympa…/artikkeli-1.358431

Sitten onkin hamstrattu hevosenlantaa muutama säkillinen kompostiin.

Tomaattisatoa... Noin peukalonpään kokoinen. Katsotaan, ehtivätkö loput kypsyä.

Pihan muita hyönteisiä kuin ampiaiset...

Allas-alueesta tuli kiva, pidän siitä kovasti

Ja viimeisetkin marjat on kerätty puskista

Hoppu tulee, kesä kääntyy elokuuksi

Olen huhkinut kasvimaani parissa ja se alkaa näyttää kasvimaalta. 

Pieni takaisku puutarhahommissa tuli, kun kylmäkellarin lattia tulvi vettä (onneksi huomasin). Pienen selvittelyn jälkeen syyllinen selvisi. Kaivon pumpun muoviputki oli pettänyt ja kun pumpun laittoi päälle, vettä suihkusi iloisesti pitkin lattiaa. Matto meni pesuun, mutta vesi oli imeytynyt betonilattiaan, joten siinä se taitaa olla ajan tappiin.

Minulla on haave, olen nyt tutkinut läpikotaisin kaikki jääkaappivaihtoehdot, mutta lopputuloksena on kuitenkin, että haluaisin kylmäkoneen kylmäkellariin. Sinne saisin sekä kaikki omenat, marjat jne talteen, mutta myös voisin käyttää sitä jääkaappina, kun porukat tulevat lounaalle. Nykyinen puolikas jääkaappini (jääkaappi-pakastin) on lähinnä vitsi kun 12 henkeä kokoontuu syömään.

Alemmassa kuvassa jos ihmettelette "oven karmia", niin se on itse asiassa näkemykseni viiniköynnöksen tuesta. Se näyttää hassulta, joten kaipaa tuunausta... Kurpitsat kukoistavat siinä edessä tai siis tarkemmin sanoen kurpitsan lehdet, sillä kurpitsoja ei juuri näy, kukkii kyllä nätisti.

Hyvä parisuhdetesti on siirtää köynnösruusu Flammentanz kaksi metriä. Se on iso ja se on piikkinen. Sen piikitkin ovat isot ja ne tarttuvat tukevasti vaatteisiin ja hiuksiin. Mutta onnellinen loppu: ruusu siirtyi ilmalämpöpumpun edestä ja on nyt nätisti kaaressa. Turha kai mainita, että toinen samanlainen pitäisi siirtää, mutta se olisi koetellut ah niin onnellista parisuhdettamme hieman liikaa, joten jää ensi viikon (kuukauden, kesän) hommiksi.

Kun talon maalaus edistyi, leikkimökki näyttää ihan räjähtäneeltä. Tässä ennen kuva, missä jälkeen kuva? Homma jäi kesken kun uusi pikkuinen päätti tulla hieman etuajassa maailmaan. 

Kaiken tohinan keskellä kävin ensimmäistä kertaa REKO tapaamisessa ostamassa talvivalkosipulia, kananmunia ja minttua.