2024
Innostuin mehiläisistä uudestaan, tällä kertaa starbuck-mehiläisistä. Omani ovat Komppa-Seppälän kantaa ja hänen kantansa on lähtöisin Lundenilta. Kuhnurit siten pääosin Lundenin B52(JL) linjasta.
Päätin myös kokeilla ylälistapesää.
Mistä kaikki alkoi
vuonna 2006
Kuulin mehiläisistä
työtoveriltani ja tiesin, että halusin kokeilla mehiläisten hoitoa. Alussa
ostin itselleni kaksi kirjaa, Mehiläishoitoa käytännössä 1 & 2. Liityin
myös Helsingin mehiläishoitajiin. Heinäkuussa kävin työtoverini tarhalla
katsomassa kuinka hunajaa kerätään ja kuinka talviruokinta aloitetaan.
Kun kävin ostamassa
puvun Laitisen vahavalimolta, mietin, kuinka mehiläiset hyökkäisivät joukolla
kimppuuni, vähän kuin Nalle Puhin tarinoissa. Minulle oli yllätys, kuinka
rauhallisia mehiläiset ovat, vaikka kirjoissa olikin kuvia mehiläishoitajista,
jotka käsittelevät mehiläisiä ilman suojapukua. Ostin myös videon Mehiläisvuosi
ja mehiläiskalenterin.
Veimme mökille 10
lavaa ja näin loimme pohjan ensi kesän tarhauksen aloittamiselle. Vanha blogini mehiläisistä.
***
Ilmoittauduin
Mehiläishoidon kurssille Haagaan (5.10.-30.11.2006)
Kurssin antia:
5.10. Mehiläisten hoito Suomessa
12.10. Mehiläiskunnan biologia (rodut, biologia)
26.10. Mehiläishoidon aloittaminen
2.11. Työskentely mehiläispesällä
9.11., 16.11., 23.11. Parveilu, yhdyskuntien lisääminen ja yhdistäminen,
talveutus
30.11. Luomutuotanto
- Suomessa noin 4000
mehiläistarhaajaa, elinkeino 100-200 hoitajalle, Suomessa talvehtii noin 60000
pesää
- Yksi mehiläinen elää
800 km, päivän aikana noin 30 km
- Keskinopeus 24 km / h
- Maksimi 40 km / h (=juokse lujaa)
- Kuhnurit lentävät jopa 20-25 kilometriä, eri rodut parittelevat eri
korkeuksilla
- Parvi voi lentää 5-10 kilometriä
- Parvi lentää 2-3 metrin korkeudelle etsimään pesää: ontot puut
- 12 keruulentoa, a’
15-60 min/vrk = n. 8 tunnin työpäivät
- Medenkeruu parin kilometrin säteellä, hyvistä paikoista kannattavaa vielä 5-6
km:n päästä.
- Medenkeruu matkat ovat perinteisesti oletettu lyhyemmiksi, mutta
tutkimusmenetelmien kehittyminen on tuonut uutta tietoa.
- Yhdestä pesästä 20 – 100 kiloa hunajaa, keskisato noin 30 kg
- Pesän sisällä 20 asteen lämpötila myös talven pakkasilla
- Leppä ja paju
ensimmäiset siitepölyn lähteet
- Sadon kerääminen juhannuksesta noin kaksi-kolme viikkoa eteenpäin (=pääsato)
- Pitkät sateet + kylmyys keväällä, joutuu ruokkimaan pesää
- Toukokuun puolessa välissä pesän mehiläisten määrä pienimmillään (talven
mehiläiset kuolleet, uudet eivät vielä syntyneet)
- Jättiläispalsami,
Auringonkukka -> talveksi siitepölyä mehiläisille
- Siitepöly = proteiinia, syötetään avotoukille
AMPIAINEN, Suomessa
yli 200 ampiaislajia, 14 yhdyskunta ampiaislajia.Lihansyöjiä, varastavat
hunajaa syksyisin, Vain kuningatar talvehtii, Jopa jalkapallon kokoiset harmaat
pesät
KIMALAINEN, mantykimalainen on yleisin. Keltainen vyö, valkoinen alavyö.
Kimalaisia 26 lajia, 18 kimalaislajia, 8 loiskimalaislajia. Syövät siitepölyä +
mettä, puutarhoissa pölytyspalvelu (kasvihuoneet). Eivät ole aggressiivisia
(mehiläisiä rauhallisempia)
MEHILÄINEN, ei Australiassa / Uudessa Seelannissa (tuontimehiläisiä). Afrikassa
10 eri rotua (Euroopassa, Aasiassa, Amerikassa omat lajit). Suomeen 1700-luvun
alussa. Tappajamehiläinen Etelä-Amerikassa. Sao Paoloon vietiin Etelä
Afrikkalaisia mehiläisiä 1957. Ongelma poistunut Brasiliasta, siirtynyt
Pohjois-Amerikkaan ja Argentiinaan.
Historiaa:
1) Ensimmäiset kalliopiirrokset 10000 vuotta vanhoja Espanjasta -> honey
hunter (etsitään mehiläispesät)
2) Mehiläispölkyt (puu siirretty mehiläisineen)
3) Olkipesät (hunajan poistaminen ongelma), 12-15 kiloa hunajaa
4) Pastori Langstrom 1880-luku (viinilaatikot), kehät, hunajalinko
Italialainen
mehiläinen (Apis mellifera ligustica), 65% suomen mehiläisistä, ei puhtaita
kantoja, kannat vaihtelevat
Krainilainen mehiläinen (A.m. carnica), 60-luvulla päätös, ei krainilaisia.
Pohjoisessa yleisempi, kestää kylmempiä olosuhteita paremmin. Ns.
vuoristomehiläinen.
Pohjolan mehiläinen (A.m. mellifera), kuoli melkein sukupuuttoon.
Bugfast (hybridi, englantilaiset munkit: italialaiset + pohjolan mehiläiset)
5%, ei parveile, kestää hyvää lentosäätä, rakentaa uutta kennostoa, ei talvehdi
hyvin, tuottaa suuria satoja
Emon kehitys munasta
aikuiseksi 16 vuorokautta (muna 3 vrk), elää 4-5 vuotta (vaihdettava 2-3 vuoden
välein), vaihto syksyisin. Pesän tuottavuus 1. vuosi 100%, 2. vuosi 86%, 3.
vuosi 67%. Pesä, jossa yli kolme vuotta vanha emo, tuottavat 20 kg vähemmän hunajaa.
- 40 vuorokauden sääntö, munasta lentomehiläiseksi 40 vrk
- Emoa varjeltava, ettei jää esim. hoitotoimien vuoksi puristuksiin
- Emo munii jopa 1500 munaa / vrk
- Kuhnurit lentävät iltapäivisin etsimässä parittelunhaluista emoa, syksyllä ne
tapetaan / häädetään pesästä. Eivät pistä, niillä ei ole piikkiä. Jos
syyskuussa on pesässä kuhnureita, jotain on pielessä. Pariutumisilma tyyni yli
20 astetta. Pariutumislentoja yksi / emon elinikä, joskus kaksi peräkkäisinä
päivinä.
Emon värit /
kansainvälinen sopimus
0 ja 5 sininen
1 ja 6 valkoinen
2 ja 7 keltainen
3 ja 8 punainen
4 ja 9 vihreä
keltainen ja valkoinen erottuvat parhaiten
Pesä:
Pohja, lentokiila
Muovi pohjan alla, jalkojen päällä, 5-10 cm leveämpi muovi (muurahaiset)
Ristikko (tuuletus)
Pesä, kehät
Sulkuristikko (eristetään emo ja kuhnurit)
Hunajaosastot
Läpinäkyvä muovi (mehiläiset kittaavat kehikot kiinni kattoon)
Välikatto, lämpöeriste (vaahtomuovi 5-7 cm)
Vesikatto (muista tuuletus)
Kun menet
mehiläispesälle:
1) Onko emo hengissä?
- muniiko emo? (=ei tarvitse löytää emoa, mutta munia pitää löytyä)
- muna, toukka, kotelo, hyönteinen
2) Onko pesässä ruokaa?
- erityisesti keväällä
- hunajaa, siitepölyä (valkuaisaineet), sokerilientä
3) Onko yhdyskunnalla tilaa?
- Sikiöinnin ja meden levittäminen
4) Parveileeko pesä?
5) Tarkkaillaan kaikkea epänormaalia toimintaa (kokemuksen kautta)
- Sairaudet
- Siitepölyä puuttuu
- Mehiläiset eivät lennä ulos
- Sikiöinti epätasaista
6) Punkkien määrän seuranta
Pesä purettava joka
kerta, jos emo on alhaalla (9 päivän välein)
Pesän puhdistus
syksyllä
- Pesä voidaan pestä soodalla, Fairy, Virkon (maataloudessa käytetty
lypsylinjojen pesemiseen)
- Maalaa öljyvärillä (Miranol) ulkopuolelta
- Sisäpuolen mehiläiset kyllästävät mehiläisvahalla
Pesän väli 5-6 metriä,
pari pesää voi olla 1,5-2 metrin päässä toisistaan
Pesiin eriväriset lentolaudat, värillinen paperi nastoilla kiinni
Länsi. etelä, itäsuuntaan lentoaukko
Suomessa käytettävät
latomapesät:
Langstroth 232x448 mm (yleisin kehäkoko 85%), 13-15 eur + maalaus (pohja +
katto samanverran)
Farrar 159x448 mm (10%, yleistymässä)
Zander 220x420 mm (4%)
Gerstung 260x410 mm
Suomipesä 400x250 mm
Kääntöpesä 290x290 mm
Tutkimusten mukaan
edullisin pesä emolle munimiseen ja talvehtimiseen mahdollisimman
neliönmuotoinen
Talvehtinut yhdyskunta
ostetaan keväällä toukokuussa
- Pohja, osastot (10-20 kehää), välikatto (puupesässä) + sulkuristikko,
vesikatto
- Jalusta, 30-40 kehää, joissa vahapohjukkeita tai rakennettuja kakkuja,
sulkuristikko
Huomioitava pesää
ostettaessa:
- Kaluston laatu ja kunto
- Kaluston tyyppi
- Kehien ikä ja kunto
- Aikuisten mehiläisten ikä ja kunto
- Ruokavarat
- Emon ikä ja rotu (edellisvuoden emo)
- Onko emo merkitty (jos ei, voi olla sekarotuinen)
- Yhdyskunnan mahdolliset sairaudet
- Kuinka punkkien torjunta on suoritettu edellisenä vuonna
Tarhan paikka:
- kohtuullisen matkan päässä kotoa
- hiljaisen tien varrella
- autolla mahdollisimman lähelle
- ei saa aiheuttaa häiriötä ihmisille eikä eläimille
- helposti valvottavissa
- lupa maanomistajalta
- tarvittaessa lupa viranomaisilta
- vaihteleva maasto
- eriaikaan kukkivia mesikasveja
- kosteiden paikkojen välttäminen (taudit)
- hakkuualueet (horsma, vadelma)
- hedelmä- ja marjatarhat
- suojaisa mäen rinne länsi-etelä-itä
- lentoaukot idän ja etelän välille
- puiden varjostus iltapäivällä paahtavalta auringolta (varjoa ilta-auringolta,
ettei pesä kuumene liikaa)
- ei vesistön tuntumaan (niemen kärkeen)
- ei välittömästi havupuiden alle (lumi tippuu)
- maisemaan sopiva
- ei saastelähteitä (kaatopaikat, teollisuusalueet, moottoritie)
- torjuntamyrkkyjen huomioiminen
MOTTO: Hunaja miehen tiellä pitää
