Omenoita tippuu puista (paljon), keräilemme niitä lähes päivittäin, viemme ämpärit kellariin ja siitä sitten pikkuhiljaa teen niistä mehua.
Kanoille tein hieman suojaa, kun aurinko porotti niin pahasti...
Sulkasadon jälkeen Kaneli munii lähes päivittäin ja Blondikin joka toinen päivä. Ne ovat tehneet sievän pesän koirankopin viimeiseen nurkkaan. Se siitä ergonomiasta, joudun menemään polvilleni, työntymään vyötäisiä myöten koppiin ja kurottamaan munat ulos...
Tähän asti olen höyrystänyt mehua, mutta päätin kokeilla puserrinta.
Omenat siis ensin rouhitaan ja sitten puserretaan mehuksi. Lyhyesti sanottuna: pieleen meni. En tiedä mitä tein väärin, mutta lopputulos oli surkea. Täytyy perehtyä asiaan paremmin ja yrittää joskus uudella innolla uudestaan.
Palasin siis vanhaan metodiin, omena lohkoiksi, tuossa on ämpärillinen, lohkoamiseen menee puoli tuntia. Sokeria 100 grammaa, keittäen 45 minuuttia, mehua tulee noin litra, pakastepulloon ja pakastimeen.
Alla pihan omenia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti