Syksy on tullut vauhdilla

Lasitetulla terassilla kukkii pelargoniat

Sain terassin (taas) siivottua ja sinne mahtuu (taas) istuskelemaan mukavasti 

Laitoin lämmityksen päälle eli lämmöt on terassilla säädetty +10 asteeseen

Kasvihuoneilmiöstä mukaani tarttui riikinkukko

Ja oma tirppani päätti alkaa lauleskelun piiiiitkän tauon jälkeen

Olen harkinnut vakavasti, että puramme takkahuoneen takan pois ja laitamme tilalle pönttöuunin.  Varaava takka ei ole minun juttuni, haluan että huone lämpiää reilusti, kun viluissani poltan takkaa.

Kävin läpi kaikki valmisvaihtoehdot pönttöuunille, mutta lopulta päädyin kuitenkin paikalliseen muurariin, jota suositeltiin. Syynä oli lähinnä varmaan se, että halusin tietää, kuka takan lopulta muuraa (en halunnut paikalle kesähessua). Lisäksi värivaihtoehtoja oli todella paljon, mutta halusin rauhassa miettiä takkahuoneen sisustamista kokonaisuutena, enkä valita värillistä pönttöuunia, joka sitten määräisi lopullisen sisustuksen.

Otin siis yhteyttä paikalliseen peltipajaan ja tilasin pönttöuunin kuoret...

Pihalla kitkin kukkapenkkiä ja tuosta näkee hieman mittasuhteita. Osa etupihan kukkapenkistä on kitketty talvea varten, onneksi meillä on peräkärry.

Daalian juurakot vein maakellariin ja viritin sinne pakkassuojan kasvihuonelämmittimestä.

Sain kuin ihmeen kaupalla taiteiltua daalian juurakot alas tikkaita pitkin... Paras tekniikka oli pitää pahvilaatikko pään päällä, niin yksi käsi jäi vapaaksi pitämään tikkaista kiinni. Ensi vuodeksi täytyy keksiä jokin helpompi tapa...

Piha alkaa valmistautua talveen...

Nuohousta

Tänään kävi nuohoojat... Viime talvena olimme täysin valmistautumattomia talveen. Ensihätään ostimme ilmalämpöpumput avuksi, sitten kun alkutalvesta pakkanen kiristyi, nekään eivät jaksaneet lämmittää kunnolla. Nyt ajattelin nuohouttaa kaikki ennen talvea ja varmistaa, että tulisijat vetävät.

Kakluuni oli vetänyt itsensä puolessa vuodessa tukkoon, nyt kuitenkin vain nokea, ei pikeä. Takka ei jaksa kunnolla lämmittää muuta kuin itsensä, toki tulta on mukava katsella takkahuoneessa. Kellarin kiuas vetelee viimeisiään ja pitäisi vaihtaa. Kellarin takka on ainoa joka oikeasti lämmittää siten kuin itse haluaisin. Meillä on mökillä takka, joka nostaa lämpötilan vajaassa parissa tunnissa kymmenellä asteella ja tiilimuuri pitää takan takana olevan makuuhuoneen lämpimänä aamuun asti. Lupaan, etten enää ikinä valita siitä takasta...

Jos voittaisin lotossa, laittaisin varmaan erinäisen summan noihin tulisijoihin. Hormeja oli yhdeksän kappaletta, mutta ei tietoa, mikä hormi on mikäkin. Yläkerran ilmanvaihtohormin vieressä on ylimääräinen hormi, johon ehkä saisi yläkertaan takan.

Sadonkorjuun aikaa

Omenaralli on voiton puolella. Kaikki talousomenat on hillottu ja mehustettu, vain syöntiomenat ovat jäljellä. Mökillä oli runsaasti sieniä.

Töissä omena päivässä pitää lääkärin loitolla.

Viimeinen satsi mehuomppuja

Kaiken mehusouvin keskellä päätin ilahduttaa itseäni uusilla mukeilla. Olen jo pitkään etsinyt hajonneiden juomalasien tilalle uusia ja nyt sattuivat sopivat vastaan. Glassworks Neman on venäläinen valmistaja, joka tekee kristallilaseja.

Lapsille (kaikille kolmelle lapsenlapselleni) ostin muumimukit.

Uusia mukeja päästiin testaamaan pizzan äärellä...

Vahtikoirani asemissa etuoven edessä.

Kanala valmistautuu talveen

Purin kanalan tyhjilleen ja asensimme styroxlaatat lattiaan. 

Sitten vihreät suojapeitot takaisin paikoilleen ja puhtaat purut. Tällä kertaa suodatin sihdin läpi hienoimman purun pois, jotta pölyn määrä hieman vähenisi.

Ulkotarhaan vein vanhan viimeisiään vetelevän puutarhasetin.

Ja loppuhuipennuksena tilaamani lämpölamppu saapui.

Voihan omenaralli

Saanko esitellä: Juice Extractor... Kolmetoista omenapuuta takaavat, että omenia riittää. Niitä riittää, riittää ja riittää. Olemme tehneet mehua mehumaijalla ja nyt puristaneet tuoremehua tuolla sähköisellä lingolla, kun käsikäyttöinen osoittautui hankalaksi.

Postaukseni ovat lähinnä omenia, omenia, omenia, sillä niitä on, on ja on. Ja lisää tulee... Onneksi nyt on poimittu kaikki punakanelit, mutta Åkeroa on puissa vielä ämpärikaupalla.

Omenista on siis tehty mehua (vaivalloista kaikilla menetelmillä), piirakoita (pilko 2-3 omenaa piirakkaan, salli mun nauraa, mihin uppoaisi 20-30 omenaa on lähinnä kysymys) ja hilloa.

Nyt olen keitellyt ämpärikaupalla hilloa, se on nopein tapa selvitä omenista. Mieheni kysyi, kuinka paljon hilloa voimme syödä... Avio-onnen nimissä, juuri nyt sitä ei kannata kysyä, vaan parasta olisi vain pilkkoa omenoita, hämmentää hilloa ja purkittaa sitä.

Ajattelin viedä työpaikalle omenoita muidenkin iloksi :)