sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Kellari tulvii


Niin vain piti tämäkin päivä nähdä... Menin töiden jälkeen kellariin ja vettä oli nilkkaan asti ja lisää tuli niin, että kynnyksen yli virtasi puro. Soitto vakuutusyhtiön ja he suosittelivat firmaa paikalle. Täytyy kyllä sanoa, että kaikki mikä voi mennä pieleen meni pieleen tässä harjoituksessa.

Vakuutusyhtiö ei korvannut mitään. Nuo kaksi ammattilaista virittivät ja sulattelivat  umpijäisiä (!) laitteitaan yli vanhan talomme sulakkeiden kestokyvyn, mikä aiheutti sulakkeiden jatkuvaa pamahtelua ja lopulta vaihesulakkeen poksahtamisen. He aloittivat massiivisen puhalluksen, vaikka vettä virtasi vielä valtoimenaan ja jättivät puhaltimet puhaltamaan virtaavaa vettä. En usko, että suosittelen Polygonia kenellekään. Kolme päivää riitti.


Huolimatta heidän touhuistaan, tilanne saatiin haltuun, kun ostimme oman uppopumpun ja saimme vettä pumpattua pois kaivosta. Tuttu putkimies kertoi, että Lohjanharjun pohjavedet olivat lähteneet liikkeelle viikonlopun rankkasateiden ansiosta ja sitten tiistaina saavuttaneet pihamme ja puskivat sisään betonilattian läpi aiheuttaen halkeamia lattiaan. Nyt tiedän uppopumpuista ja letkuista enemmän kuin ikinä halusin tietää...



Kun vesi imaistiin Polygonin toimesta pois kaivosta, hiekkalaatikollisen verran hienoa hiekkaa tuli pihalle. Eipähän tarvitse ostaa hiekkalaatikkoon hiekkaa tänä kesänä.


Maakellari tulvi myös, vettä oli yli vyötäröni. Ostimme maakellariin oman uppopumpun ja sillä saimme pidettyä sen vesimäärän matalalla. Daalian juurakot onneksi säilyivät, kun sammakkomiehenä syöksyin pelastamaan niitä. 


Kun vedet saatiin kaivosta pysymään alhaalla, lattia alkoi kuivumaan melko vauhdilla (siitäkään en voinut kiittää Polygonia, koska heidän ylikuormansa sai sulakkeet palamaan, pumpun sulkeutumaan yöllä ja lattian tulvimaan toiseen kertaan kun se oli jo kerran kuivunut). Lattia on huokoista betonia, toisessa huoneessa oli laminaatti, joka purettiin ja laminaatin alla pinnoite, jonka hiomme pois ensi viikolla. Ainoa hyvä uutinen on, ettei tavaravahinkoja käytännössä tullut laminaattia (se oli purkulistalla muutenkin) ja yhtä lämmitintä lukuunottamatta. Ilman vesivahinkoa olisin tuskin raaskinut purkaa laminaattia, vaikka kuntotarkastajat sitä suosittelivatkin.


Mieheni keräsi itsensä ja kiipesi vaihtamaan vaihesulakkeen. Kuka tuon paikan on sulaketaululle suunnitellut, ei ole kärsinyt korkeanpaikan kammosta.


Lunaa ei talon hälinä häirinnyt.


Kaverini kävi leikkaamassa omenapuut


Ja viikon ehdottomasti paras juttu: sain takkahuoneeseen lampun, joka pyörittää lämpimän ilman katosta suoraan syliini. Ihan kymppiostos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti