Sähkölasku oli kohtuullinen lokakuussa, kun olemme tehneet voitavamme sähkölaskun suhteen. Olemme päässeet jo pitkälle ensimmäisen vuoden sähkönkäyttöluvuista, mutta silti oli selvästi vielä varaa kiristää sähkön käytöstä...
2022 866 kWh
2021 1739 kWh
2020 1406 kWh
2019 1740 kWh
2018 2173 kWh
Silti hiukan huolettaa, miten selviämme talven pakkasista, jos on kylmä talvi.
Sähköä voi säästää eri tavoilla:
1) Säästää kilowattitunteja eli ei käytä sähköä / vähentää sähkön käyttöä
2) Suuntaa sähkön käytön halvoille tunneille (esim. yösähkö, pörssisähkö)
3) Investoi sähköä säästäviin laitteisiin
4) Pukeutuu lämpimämmin
Riippuu taloudesta, asumismuodosta (oma asunto / vuokra-asunto) ja asukkaista, mitkä tavat ovat parhaat juuri omaan elämäntilanteeseen. Listaan tähän keinoja, joita me itse käytämme vanhassa rintamamiestalossa.
Sähkön käytön vähentäminen
Isoimmat yksittäiset sähkösyöpöt olivat varmasti suorasähkölämmitys ja lämminvesivaraaja.
- Tiputimme huonelämpötilan 22 asteesta 18 asteeseen ilmalämpöpumppujen säädöissä, huolimatta tuosta asuinhuoneiden lämpötila on ollut noin 19-20 astetta.
- Suljimme lattia- ja kattolämmityksen sekä sähköpatterit, ostimme tilalle ilmalämpöpumppuja (sokkeloinen talo).
- Pyrimme lyhentämään suihkussa käynnin 3 minuuttiin.
- Tiputimme lämminvesivaraajan lämmön 80 asteesta 60 asteeseen, mutta nostimme sen sitten 65 asteeseen, jotta aamulla suihkuvesi on riittävän lämmintä.
- Kuivarissa sama ohjelma käytti täkkien kuivaamiseen 2,8 kWh, kun vaatteet kuivuivat 0,8 kWh:lla. Jatkossa täkit ym painavat kuivataan kuivaustelineellä, ainoastaan vaatteet kuivarissa.
- Arkkupakastimesta luopuminen.
- Oven sulkeminen huoneista, joita ei käytetä ja lämpö alas niissä (16 astetta). Tästä luovuimme ja avasimme ovet uudestaan.
- Ruoan laitto pönttöuunissa onnistuu yllättävän hyvin, uuni ja liesi vievät sähköä.
Sähkön suuntaaminen halvoille tunneille
- Ohjasimme lämminvesivaraajan lämmittämään vain klo 4-8, käymme itse suihkussa klo 7. Lämmin vesi on riittänyt hyvin iltaan asti ja aamulla saa kuuman suihkun. Tämän kavensimme klo 4-6 ja lämmin vesi on edelleen riittänyt hyvin.
- Kodinkoneet käyvät silloin kun sähkö on halvinta meille.
Sähköä säästävät laitteet
Tässä ei ole huomioitu takaisinmaksuaikaa eli onko laitteen hankinnalla saavutettu todellista säästöä versus laitteen hankintahinta.
- Aurinkopaneelit 9 kWp, saimme ne käyttöön syyskuun lopulla, syyskuussa ne tuottivat 131 kWh, lokakuussa 275 kWh, mikä on keventänyt ostosähkön määrää huomattavasti & pystymme myymään sähköä pörssihinnalla ja kuluttamaan sitä sillloin kun se on halpaa. Katon suunta on luoteeseen, arvio sähkön tuotannosta näkyy tuossa kuvassa, lokakuun osalta arvio piti hyvin paikkansa (kuvaa klikkaamalla sen saa suuremmaksi).
- Optimoidaksemme hyödyn, päätimme vaihtaa kaksi bensa-autoa yhteen sähköautoon ja asensimme latauspisteen pihallemme. Säästöä tulee jatkossa monessa mielessä (vakuutukset, bensan kulutus, huollot, verot jne), auto on tulossa vasta ensi vuonna maalis-huhtikuussa (pitkät jonot). Meitä auttaa etätyö & suurin osa ajoista osuu kesään, jolloin voimme hyödyntää aurinkopaneeleiden tuottoa.
- Patjan lämmitin on ollut ihan huippu juttu. Kylmään sänkyyn on ikävä mennä ja minulla nivelet särkevät kylmässä. Patjan lämmitin lämmittää sängyn ennen sinne menoa, eikä tarvitse lämmittää koko huonetta. Toimii samoin kuin auton istuimen lämmitin eli sitä voi säätää ja kytkeä pois, kun sänky on lämmin. Meillä Beurer TS 23 Lämpöpatja, mihin olen ollut tyytyväinen.
- Suihkupään vaihto. Ostin vettä säästävän suihkupään, mutta se oli vikaostos, hoitoaineet on huuhdeltava päästä tietyllä vesimäärällä, joka lirusuihkulla tarkoittaa kaksin kolminkertaista suihkussa olo aikaa. Minulle suositeltiin Oraksen aromasense suihkupäätä ja se on täydellinen, pehmeä, mutta tehokas veden tulo, suihkussa ei kulu turhaa aikaa.
- Grohe vesimittari, joka näyttää kulutetun veden ja siitä arvion kuuman veden kulutuksesta.
- Lämminvesivaraajan kellokytkin. Sähköasentaja kävi kytkemässä sen ja se on ollut iso apu. Carunalla on applikaatio, mistä voi myös ohjata lämminvesivaraajan toimintaa, mutta siinä on vuorokauden viive ja se on liian paljon, jos käyttää pörssisähköä. Itse säädimme lopulta veden lämmityksen klo 4-6 aamulla ja 65 asteeseen. Se on hyvin riittänyt päivän tarpeisiin (300 litran varaaja).
- Laitekohtainen sähkömittari. Olemme laittaneet sen yksi laite kerrallaan laitteisiin (pesukone, astianpesukone, kuivari jne) ja katsoneet kuinka paljon sähköä laite kuluttaa eri ohjelmilla. Kun on selkeät luvut, ei tarvitse arvailla, mikä laite on sähkösyöppö.
- Laitteet joissa ei ole pistorasiaa (ilmalämpöpumput ja vesivaraaja), ostin niihin Sonoff Pow WiFi virtakytkimet, joissa on sisäänrakennettu sähkönkulutusmittari. Näiden asennusta odottelen vielä.
- Fingridin, Carunan ja Fortumin sovellukset kokonaissähkönkulutuksen seuraamiseen päivätasolla. Esim. lämmitykseen kuluva sähkö on helppo haarukoida, kun yöllä ei ole (käytännössä) mitään muuta laitetta päällä ja lämminvesivaraaja menee päälle vasta klo 4 (jolloin senkin kulutus on helppo haarukoida). Paneelien tuoton voi optimoida seuraamalla pörssisähkön hintaa Fingridin sovelluksessa.
- Infrapunalämpömittari, sellainen millä voi osoittaa ikkunoihin ja lattialistoihin, oviin, jotta näkee paljonko niistä vetää.
- Meillä kirjastosta saa lainata lämpökameraa, jolla sai otettua huoneesta kuvia, missä oli kylmimmät paikat.
- Tulisijat, purimme vanhan takan ja laitoimme tilalle pönttöuunin. Kannattaa tarkistaa, mistä tuli saa hapen, meillä se aluksi veti ilmaa rakenteiden läpi (purueristeet) ja kaikki oli hienon keltaisen pölyn peitossa. Tulisijojen käyttö kannattaa opetella ja klapit ostaa silloin kun ne ovat halpoja.
- Pönttöuuni pitää lämmön 1,5 pesällisellä lähes vuorokauden. Kakluunimme on lähes yhtä tehokas.
- Tuohon pitäisi vielä perehtyä paremmin: "Irtokuutio polttopuuta tuottaa noin 900 kilowattituntia energiaa. Jos irtokuutio puuta maksaa sata euroa, niin puuta polttamalla säästöä tulee silloin kun sähkön hinta on 12 senttiä kilowattitunnilta tai enemmän"
- Omia laskujani: - 1 pieni Ikea kassi halkoja = 13 kg -> 245 kg klapeja jaettuna 13kg=18,9 kassillista klapeja yhdestä heittokuutiosta.
- Syys-huhtikuu 8 kk*30 päivää=240 päivää; 1 kassillinen per päivä 240 kassia -> 12,7 heittokuutiota / talvi
- Jos heittokuutio 80 euroa, 12,7 heittokuutiota on 1015 euroa taven aikana; 126 euroa / kk; 4 euroa / päivä
- Tuloilman sähköinen sekoittaja ilmanottoaukossa (sekoittaa kylmän ulkoilman lämpimään huoneilmaan, meillä Mobair 2015)
- Kanavapuhallin huoneesta jossa on tulisija huoneeseen, jossa sitä ei ole. Kuuma ilma nousee katon rajaan ja ainakin meillä se jäi patjaksi oven yläkarmin ja katon väliin (kuvassa 50,6 astetta keittiön katossa). Kanavapuhallin puhaltaa sen nyt keittiöstä portaikkoon, josta se jatkaa matkaa yläkertaan.
- Huoneissa, jossa tulisija, kattoon lamppu, jossa propelli, propelli työntää kuuman ilman alas huoneeseen. Takkapuhallin toimii, jos tulisijan ulkolämpötila kohoaa riittävän kuumaksi.
- Ilmalämpöpumput säästävät valtavasti sähköä, lämpötila matalalle, puhallus kohti lattiaa ja niin kovalle kuin itse kestää. Kääntämällä puhalluksen täysille, sähkönkulutus pieneni huomattavasti. Kova puhallus levittää lämmön paremmin ja siihen oli toinenkin tekninen selitys, jonka jo unohdin, mutta kun kokeilin neuvoa, se toimi.
-Ilmalämpöpumppu ehdottomasti lämmitysasentoon, ei autoasentoon, auto asennossa käy koko ajan, lämmittää ja viilentää ilmaa pysyäkseen asetetussa lämpötilassa..
-Ilmalämpöpumpun takkatoiminto kuluttaa minusta enemmän sähköä kuin kattolampussa oleva propelli, joka painaa kuuman ilman alas huoneeseen.
- Kun muutimme tähän taloon, keittiössä veti niin, että hiukset pyörivät päässä. Katon rajassa oli kuuma, lattialla kylmä. Ilmalämpöpumput & ikkunoiden ja ovien eritys auttoivat tasaamaan vedon tunnetta. Vedossa olo tuntuu viluiselta, vaikka lämpöasteita olisikin.
Pukeudu lämpimämmin
Tähän kategoriaan laittaisin villasukat ja villapaidan, lämpimät alusvaatteet. Minulla on työpöydän alla lampaannahka lämmittämässä jalkoja ja talon vanhan puolen lattialistojen taakse naputtelimme pellavakuitua.
- Vanha kansa neuvoo vaihtamaan talveksi paksummat verhot ja vetämään ne ikkunoiden eteen yöksi. Vaihtoehtona sälekaihtimet, jotka kiinni ollessaan vähentävät miltei 20 % ikkunan kautta poistuvaa lämpöenergiaa. En ole varma tästä väitteestä:” Ilma virtaa lasien välissä alhaalta ylöspäin, ellei ole korvausilmaventtiili- ikkunat, joten kaihtimien ollessa auki asennossa- päivä asennossa ilman virtaus hidastuu ja ikkuna alkaa eristää enemmän, kuin johtaa kylmää. Auringon säteily on eri asia, se estetään toisinpäin, kaihtimet alhaalla ja kiinni asennossa, pimeänä.”
Kaikista rakennuksen vaipan osista ikkunat ovat heikoin lenkki: pientalojen tavanomaisten ikkunoiden kautta lämpöä karkaa kuusi kertaa niin paljon kuin seinärakenteiden kautta. Koko rakennuksen poistuvasta lämmöstä 15–20 % vuotaa ikkunoista. Siksi ikkunoiden energiatehokkuuteen kannattaa satsata.
- Ikkunat kannattaa tilkitä ikkunateipillä.
- Paksut matot lattioille. Itse laitoime muovitetun käytävämaton kylmälle lattialle maton alle.
Pellavakuitu lattialistojen takana.
