Lämpöä ja robotti-imuri

Lämmitysongelmani (lämpöä takkahuoneeseen), ei ole ratkennut... Huoneessa on tasainen 22-astetta eli pönttöuuni varmaan luovuttaa lämpöä, mutta lämpöpiikkiä se ei kyllä nosta... Lämmitän sitä nyt kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin, mutta lämpötilaa näyttävä käyrä on kuin kuolleen ekg, suoraa viivaa. Sininen viiva ikkunan vieressä (21,5-22,5), keltainen viiva lattian rajassa (19,5-20,5) ja oranssi kosteusprosentti (39-43%). Kun se on koholla, pönttöuuni lämpiää...

Facebook-ryhmässä oli ketju, jossa esiteltiin toinen toistaan hienompia polttopuiden säilytysratkaisuja... Meillä puut ovat olleet tähän asti Ikea-kasseissa, mutta koska ratkaisua ei arvostettu kovin korkealle (en edes kehdannut kommentoida, mutta seurasin niitä onnettomia, jotka uskaltautuivat julkaisemaan kuvia Ikea-kasseistaan...), hain kellarista edellisten asukkaiden kopan.

Kieltämättä koppa on kivan näköinen ja siistimpi kuin Ikea-kassi... Toisaalta noin arkea ajatellen... turhaa klapien nostelua paikasta toiseen...

Tämä on ollut meillä jo pitkään, mutta arjen tuoksinassa klapit ovat siirtyneet siitä Ikea-kassista suoraan uuniin...

Kakluunin kanssa taistellessa (sytyttäminen), otin uuden aseen käyttöön. Palkeet. Nyt puhkun ja puhallan kuin Sepe-susi. En ole ihan vakuuttunut, onko siitä sanottavaa hyötyä, mutta olen saanut kakluunin syttymään joka kerta. Avasin jopa sivuluukut ensimmäistä kertaa ja poistin tuhkat.

Kuopukseni tuli esittelemään uutta robotti-imuriaan. Tyttöystävä oli huomautellut useampaan kertaan poikani imuroinnin tasosta ja imuroinut itse uudelleen perässä. Poikani vastaveto oli robotti-imuri. Koska molemmat olivat hyvin tyytyväisiä siihen, poikani arveli, että se voisi sopia minullekin kuin nenä päähän. Hänellä oli oikeat imurikauppiaan elkeet, astuttuaan sisään, hän totesi: onpa teillä pölyiset lattiat! 

Kieltämättä tuo pikkurobo oli aika veikeä. Se imuroi keittiömme, myös kakluunin alta. Saliin laitoimme sen imuroimaan yksinään ja sielläkin se selvisi hienosti. Kun se juuttuu, se lähettää avunpyynnön kännykkään, se tottelee ääniohjausta (google home), sen voi ohjelmoida aloittamaan imuroinnin haluaminaan päivinä ja kellonaikoina sekä käynnistää kännykästä. Se kertoo, montako roskaa on löytänyt... Surrattuaan 60-90 minuuttia se palaa laturiin ja kertoo olevansa valmis.

Tavallaan voisin verrata sitä ehkä astianpesukoneeseen... Ei se täysin automaattinen ole (astiat siirtyisivät itsekseen koneeseen ja sieltä astiakaappiin), mutta se vapauttaa tietystä työvaiheesta. Astianpesukone pesee astiat ja tuo imuroi itsekseen. 

Mitä tyhjemmät lattiapinnat, sitä parempi lopputulos. Se imuroi seinänvieret hyvin ja myös nurkat. Se jaksaa valittamatta pyöriä kaappien, sohvien ja sänkyjen alla. Mieheni laittoi keittiön lattialle testiksi roskia ja imuri poimi ne kaikki. Salissa lattialla oli linnun siementen kuoria, ne olivat kaikki imuroitu.

Porukkaa on käynyt syömässä ja on ollut ihanaa nähdä tuttuja.

Poikaset ovat kasvaneet hurjasti viikossa.

Lämpöä tupaan...

Olin joulunalusviikon lapsenvahtina ja se antoi minulle viikon aikaa ihmetellä täysipäiväisesti talon lämmitysongelmia... 

Ilmalämpöpumppujen sisäyksiköt eivät ole toimineet kunnolla ulkoyksikön korjauksen jälkeen. Tein kuukausi sitten korjauspyynnön Lämpöykkösille, useiden mailien ja soittojen jälkeen luvattiin korjaaja tälle viikolle. Korjaaja teki oharit ja sain tilaisuuden harjoitella zen-tyyneyttä.

Soitin muurarille ja kerroin, ettei takkahuone lämpeä. Hän pyysi kokeilemaan auttaisiko oviaukkojen sulkeminen. Niinpä ripustin täkin oviaukkoon ja seurasin 12 tuntia lämpötilaa. Ei muutosta, huone pysyi samoissa lämpötiloissa, ilmeisesti patteri lämmitti apuna, sillä se kävi kuumana. Ainoa ero oli, että kodinhoitohuone viileni. Vielä pitäisi testata toinen oviaukko, mutta en oikein jaksa uskoa, että sillä olisi dramaattista vaikutusta.

Ikkunat oli jo tiivistetty, joten lattian kimppuun... Apinan raivolla lämpömittarin kanssa kohti nurkkia... Takkahuoneen lattianrajassa seinän vieressä oli 14,5 astetta. 

Olisin halunnut ostaa termomattoa, mutta budjetti ei riittänyt... Niinpä marssimme lähimpään rautakauppaan ja ostin käytävämattoa.

Levitin sen seinän viereen sohvan alle.

Pientä edistystä, lattian lämpötila nousi lattianrajassa 18,6 asteeseen eli 4 astetta. Mutta huoneen lämpötila pysyi sitkeästi 21 asteessa. Ei mitään väliä, poltanko takkaa vai en, pellit auki, pellit kiinni. Lämpömittari tuskin hievahtaa. Turha kai sanoa, että olen enemmän kuin turhautunut.

Onneksi kakluuni lämmittää ilman nikotteluita

Ulkona paukkuu pakkanen ja linnuille on pöytä katettuna.

Kotona hengaillessani päätin siistiä myös alakerran vessan.

Linnunpoikaset kasvavat vauhdilla...

...huolimatta siitä, että jätin vahingossa lintuhäkin auki ja tietty linnut olivat pitkin salia... Onneksi lintuvanhemmat eivät häiriytyneet ja jatkoivat poikasten ruokintaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Joulukinkku välieteisessä, jonka lämpötila on 7 astetta eli kylmempi kuin kellarin kylmäkellarissa, jossa on 10 astetta... Kun pakkanen laski yöllä alas, välieteisen lämpötila laski 5 asteeseen. Tämän voin lisätä tehtävälistaani: kylmäkellarin lämpötila 5 asteeseen ja välieteisen lämpötila 18-22 asteeseen. Turha kai mainita, että eristeiden lisääminen ei muuttanut lämpötilaa laisinkaan...

Vaikka talossa taistellaan lämmön kanssa, joulun vietosta ei puuttunut lämpöä, vaan tämä joulu oli kaikkea mitä toivoin...

Joulukukkia...

Pikkutonttuja

Miniän tekemiä sytytysapuja takkaan

Linnunpoikaset kasvavat silmissä

Lämpimääkin lämpimämpi kylpy

Löysäilyä joululaulujen ja hyvän kirjan parissa

Epätoivoa lämmitysrintamalla

Vanha kunnon kakluuni, se pitää keittiön lämpimänä yli yön ja nostaa lämpötilaa 5-6 astetta. Nostin vanhat pannut tiiliskivien päälle, nyt ne pääsevät esille hieman paremmin.

Mutta takkahuone ja pönttöuuni... Voihan huokaus, en saa lämpöä nousemaan yli 21 asteen, vaikka poltan pesällisen ja laitan pellin kiinni. Lämpö ei vain huoneessa nouse. En tajua, missä on vika.

Tilkitsimme ikkunat huoneessa, laitoin kolme mattoa kylmän lattianurkan päälle, tilkitsimme lasiverannan ovet. Minulta loppuu kohta ideat...

Mukavia uutisia: neljä pikkuista kuoriutui ja toistaiseksi kaikki hyvin. Katsotaanko saavatko vanhemmat pysymään ne hengissä. Kuvut näyttävät hieman tyhjiltä, mutta ehkä vanhemmat petraavat vielä, kun saavat hieman kokemusta.

Marraskuun synkimmät hetket

Ulkona on pimeää ja märkää, lähes koko ajan sataa ja auringosta ei ole tietoakaan... Kaiken kaamoksen keskellä sain lahjaksi oliivipuun ja kiikutin sen kellariin talvehtimaan pelargonioiden seuraksi. Kunhan kevät koittaa, aion istua oliivipuuni alla.

Kaamossynkkyyttä piristi myös pikkumies. "Kukkuu!"

Koiranpentuni sen sijaan saa aikaa harmaita hiuksia. Se tuhoaa järjestelmällisesti taloa. Tuossa kynnys revittynä irti...

keittiössä kukat on "häkitetty", kiva fengshui... En viitsi kertoa, mitä mieheni sanoi, kun vetelin verkkoelementtejä nippusiteillä kiinni...

Ensi viikon tiistaina pitäisi harlekiinipeippojen kuoriutua, munia on viisi. Katsotaan kuinka käy.

Salin sisutus uusiksi

Syystä tai toisesta, salissa ei tunnu viihtyvän mikään kasvi... Tuolla ikkunalla on ollut vaikka mitä kasveja ja lähes kaikki ovat menneet tosi heikkoon kuntoon. Ikkuna on itään, joten mitään ihan erityistä syytä kasvien viihtymättömyyteen ei pitäisi olla. 

Epäilen suurimmaksi syypääksi ilmalämpöpumppua... Se puhaltelee huoneessa reippaasti ja luulen, että kasvit eivät pidä siitä. Siirsin kaksi hyllykköä verhojen suojiin ja jätin tuonne vain posliinikukat. Katsotaan miten alkavat viihtyä...

Saliin muutti takkahuoneesta lintuni pönttöuunin rakentamisen myötä ja niiden pesintä keskeytyi siirrossa. Viime viikon lauantaina 24.11. pesässä oli uudet kaksi munaa ja laskin, että ensimmäisten munien pitäisi kuoriutua kahden viikon päästä. Toivon, ettei pesintä keskeytynyt tuohon kukkien siirtelyyn... Katsotaan kuinka käy...

Pönttöuuni valmis

Pönttöuuni valmistui pikkuhiljaa kerros kerrokselta ja oli kuin olikin lopulta valmis.

Muurari käski poltella pikkurisuja kaksi kertaa päivässä ja niin olen pikkuhiljaa poltellut risuja & kynttilöitä...

Väriksi ajattelin ensin kermanvalkeaa, mutta sitten, kuin sattuman kaupalla, törmäsin Facebookin rintamamiestalo -ryhmässä Merja Niemen postaukseen hänen pönttöuunistaan, jonka alkuperäinen väri oli kermanvaalea ja joka oli maalattu mustaksi. Hänen luvallaan, alla kuvakaappaus ennen ja jälkeen kuvista. Paksut renkaat on maalattu mustiksi ja ohuet jätetty metallin värisiksi (ilman maalia).

Nyt olenkin päätymässä ehkä mustaan, logo http://www.stencil.fi/in-finnish.html. Maali esim. Mastonin kuumakesto 400°, puolihimmeänä ja logo JDL hopeamaalilla. 

Samassa FB-ryhmässä oli myös Juhani Nummelan sininen pönttöuuni, jonka kuvan sain luvan laittaa tänne blogiini. Sininen on aina ollut yksi lempiväreistäni ja se olisi ehkä vähän pehmeämpi vaihtoehto kuin musta. Mitä enemmän näitä kivoja värivaihtoehtoja löytyy, sitä tyytyväisempi olen, että otin pönttöuunin ilman väriä, nyt voin rauhassa miettiä väriä ja muuttaa mieltäni ennen lopullista valintaa.

Muurari tarkisti samalla kakluunin ja totesi sen olevan hieman ikääntynyt, mutta käyttökelpoinen. Harkinnassa on myydä se pois ja laittaa puuhella tilalle.

Koiranpentuni on pahimmassa tuhoiässä, mutta pikkuhiljaa kuitenkin tulossa sisäsiistiksi. Niinpä päätin uskaltaa laittaa maton eteisen lattialle. Linkki pentusivulle.

Pönttöuuni syntyy

Pöntön mallailua vanhan takan paikalle...

Muurarimme toi kolmea eri laattaa, josta pääsin valitsemaan pönttöuunin alle tulevan laatan mallin. Kuva vääristää hieman värejä, mutta pikkulaatta oli liian kirjava ja oikean puoleinen liian keltainen. Valitsin siis keskimmäisen.

Homma edistyy...

Ja viikonloppua vasten muurari kokosi metalliosat pois lattialta, vaikkakin vasta alimmainen kerros on muurattu. Pääsimme fiilistelemään miltä pönttöuuni näyttää valmiina. Ensivaikutelma oli: se on iso! Isompi kuin ajattelin sen olevan. Mutta sopii tuohon nurkkaan kuin nenä päähän. Alustavasti olemme miettineet mahdollista väriä ja nyt veikkaus olisi kermanvalkoinen. Mustakin näyttää aika kivalta, joten aika näyttää.

Facebook-ryhmässä oli kysely talon mukavimmasta paikasta ja kyllä se taitaa olla takkahuoneen iso kulmasohva, jonka perin esikoiseltani.

Nyt kun pönttöprojekti edistyy mukavasti, aloin katsella keittiön lattiaa sillä silmällä, että se voisi olla seuraava projektikohde. Lattia on kulunut ja sille pitäisi tehdä jotain... Mutta mitä... Kokeilin kuvankäsittelyohjelmalla harmaata ja valkoista lattiaa, mutta ne näyttivät aika oudoilta... Joten jos en keksi mitään muuta, peitän lattian matoilla (heti kun koiranpentuni lopettaa matoille pissailun...)

Isänpäiväkortti Alexilta

Ja Alex itse... Alexin lempipuuhaa on repiä lipastostani kahva irti ja viimeksi se päätyi suuhun kuin sonnin nenärengas...

Suurella vaivalla tekemäni ruokintateline romahti kasaan. Hyväksyin tappioni ja sen, ettei minusta tule puuseppää... Kannoin paikalle tamppaustelineen ja ripustin ruokinta-automaatit siihen. Se on tukevaa metallia ja kestää isommankin linnun... Joudun pesemään sen keväällä, mutta ehkä se on pienempi homma kuin korjailla huteraa tekelettäni...

Joku tintti hakkaa ikkunani ja on kantanut hyttysverkosta parin nyrkin mentävältä alueelta pesätarpeita ilmeisesti talvipesäänsä. Kiva kiva... 

Aurinko suvaitsi pilkistää ja oli pakko napata muutama kuva siltä varalta, että harmaus jatkuu.