Pakkanen paukkuu nurkissa

Viime päivät ovat olleet kylmiä ja olemme lämmittäneet kakluunia pitkin päivää, sekä myös pönttöuunia kerran pari päivässä. Keittiössä on aamuisin nippa nappa päälle 20 astetta, mutta päivisin kun kakluuni lämmittää, niin 26 astetta... Jos vielä keksin, miten säilyttää tasainen lämpötila talossa, niin sitten varmaan lakkaan narisemasta lämmityksestä...

Parhaiten toimii, kun laitamme kakluunin päälle vain yöksi, mutta näillä pakkasilla talo jäähtyy liikaa päivällä, jos kakluuni ei ole päällä.

Takkahuoneessa lämpötila heiluu 22 ja 19 asteen välissä ikkunan vieressä, lattian rajassa on 21-18 astetta...

Ilmastointifirman miehestä ei ole kuulunut mitään, outoa sinänsä... Yritys taisi olla KotiSun (puh nro viittaa tuohon firmaan) tai Ilmakas (kuulostaa tutummalta), en laittanut sitä mihinkään ylös... Ainoa mitä jäin hieman kaipaamaan oli idea laittaa venttiili keittiön ja portaikon väliseen väliseinään... Keittiöön kertyy hurja kuumuus katon rajaan, mutta lämpö ei leviä sieltä kovin tehokkaasti muualle. Jos oven yläpuolella olisi venttiili, se puhaltaisi kuuman ilman muualle taloon... Kaipaan myös tuloilmaventtiiliä lämmityksellä, se ainokainen on tukittu keittiössä, jotta kukat ei palellu... Hän ehdotti sitä työhuoneeseen, missä se olisi ihan ok... Jälkikäteen tuli mieleen, että putkiremontissa tukittiin ilmanvaihto kylmäkellarista ulos ja nyt se on "lämmin" kellari... Sinnekin voisi laittaa jonkinlaisen säädettävän ilmanvaihtokanavan.

Lunta on tulla tupruttanut riittävästi ja lisää on kuulemma tulossa...

Ulkona on talvi, mutta sisällä vihertää, kuvassa keittiön ikkuna.

Alla tirppojani, kanarialintu on tänään laulanut aamupäivän aarioita. Ehkä se enteilee kevättä, vaikka ulkolinnut ovat vielä hipihiljaa...

Tämä keltainen harlekiinipariskunta on suosikkini

Tirppani on pyöräyttänyt seitsemän munaa, mutta ne eivät ole kuoriutuneet... Emo tosin hautoo niitä vielä, mutta minun laskujeni mukaan niiden olisi pitänyt kuoriutua torstaina...

Poikaset ovat esitelleet lentotaitojaan, ne lentävät ylös alas, kaartelevat ja lentävät paikoillaan.

Keskiviikkona 30.1. kuoriutui yksi poikanen, mikä taitaa jäädä ainokaiseksi...

Lastenhuoneen sisustus uusiksi

Pakkanen paukkuu nurkissa (kirjaimellisesti), kuopus pihisti lämpöpatterin keittiöstä ja olemme palelleet hieman alakerrassa. Alakerta pysyy lämpimänä kun laittaa pönttöuunin aamuin illoin ja kakluunin illalla lämpiämään. Olen lähes päivittäin yrittänyt soittaa Lämpöykkösen työnjohtajalle, hän ei vastaa puheluihini. Mieheni ehdotti, että soittaisin hänen kännykästään... Laitoin huoltopyynnön netin kautta, ei vastausta. 

Meillä piipahti myös ilmastointifirman myyntimies, hän kierteli talossa ja totesi asioiden olevan huonosti, hyvin huonosti ilmanvaihdon kannalta. Jäämme odottamaan tarjousta asian tilan parantamiseksi. Kuulemma varovaisesti arvioiden 6000 eurolla saisimme ilmanvaihdon kuntoon.

Ulkona on kymmenisen astetta pakkasta ja lunta on tullut joka päivä enemmän kuin tarpeeksi.

Maisemat ovat kuin joulukortista, mutta jos saa toivoa, olen jo ihan valmis kesään. Kevätkin käy paremman puutteessa.

Lastenhuoneen sisustuksen pistin uusiksi pyöräyttämällä sohvan toiselle seinälle ja järjestämällä kaikki lelut uudelleen. Meiltä puuttuu pikkuautoja, täytyy yrittää kaivaa niitä jostain...

Asiaa edisti kolmen kopla, joka oli yökyläilemässä viikonloppuna. Alla Alex ihailee Emilia serkkunsa saippuakuplia...

Minulla olisi erinomainen tuote sinulle...

Syystä tai toisesta vajaan puolen vuoden sisään, minulle on tutut alkaneet ottaa yhteyttä verkostomarkkinoinnin puitteissa...

"Oletko ollut väsynyt?" "No..." "Minulla olisi sinulle erinomainen tuote"

"Haluatko kahvinkeittimen" "En..." "Minulla olisi sinulle erinomainen tuote"

"Näytät vähän nuupahtaneelta" "Ai jaa" "Minulla olisi sinulle erinomainen tuote"

Totta puhuen, en tiedä mitä vastaisin, sillä en halua verkostomarkkinoinnin erinomaisia tuotteita. 

En nyt enkä myöhemmin ja ei, en muuta mieltäni.

Jos haluan erinomaisen tuotteen, ostan sen kaupasta, en verkostomarkkinoinnin kautta. 

Kun tuttavasi on innostunut verkostomarkkinoinnista, hyvän myynnin ensimmäinen askel on, että et huomioi ei-vastausta, vaan otat sen keskustelun avauksena ja painat päälle. Strategia tehoaa, sillä harva kehtaa tutulle sanoa sinnikkäästi "ei" jatkuvien yhteydenottojen myötä.

Yksi sitkeimmistä oli vanha luokkakaverini, joka halusi myydä minulle kahvinkeittimen. Pieni yksityiskohta on, etten juo kahvia. Aika ajoin hän palasi aiheeseen ja painoi päälle. Ei haittaa, vaikka en juo kahvia, voin tarjota sitä vieraille. Jne jne loputtomiin.

Lopulta pääsin ostopaineesta, kun ehdotin hänelle, että jos hän ostaa minulta koiranpennun, ostan häneltä kahvinkeittimen. Hän sanoi, ettei halua koiraa ja on koirille allerginen. Minä artikuloin huolellisesti takaisin: MINÄkään EN HALUA kahvinkeitintä, enkä juo kahvia.

Summa summarum, tästä lähtien tarjoan linkin tähän postaukseen jokaiselle, joka haluaa myydä minulle kahvinkeittimiä, vitamiineja, oriflamia, vaatteita, tupperwarea, kynttilöitä, ihan mitä vain.

Kaikille teille yhteisesti, huolimatta siitä mitä myytte, minä en halua ostaa yhtään mitään.

Harlekiinipeipot

Nuppilukumme sai vahvistusta, kun parveen muutto keltainen pariskunta ja

sininen pariskunta

Älykoti

Ostin takkahuoneeseen pikkupöydän, joka sujahti mukavasti sohvan alle osittain. Nyt saan teekupposeni jonnekin, ilman että pelkään sen kaatuvan syliini tai sohvalle.

Sain lämpöpumppumiehen vihdoin käymään ja... Alakerran yksikkö on risa, se vuotaa öljypisaroita ja yllätys yllätys, ulosvedossa ei ollut eristeitä laisinkaan eli luultavasti siitä syystä termostaatti ei mittaa huonelämpötilaa oikein. Samalla sain vihdoin perille viestini ulkoyksikön kiinnittämisestä seinään. Se resonoi sisälle eli sekin laitetaan uusiksi ja omille jaloilleen. Summa summarum, koko hökötys puretaan ja rakennetaan uudestaan.

Makuuhuoneeseen tajusin vasta nyt säätää kattolamput siten, että ne kirkastuvat pikkuhiljaa kohti hetkeä, kun herätyskello soi. Toivottavasti se antaa lisäpotkua heräämiselle, ensimmäinen kokeiluaamu huomenna.

Kuistilla polttopuita noissa ah, niin ihanissa Ikean kasseissa, mutta toisaalta ah, niin kätevissä...

Linnunpoikaset nököttivät pesässä rivissä...

Kunnes pyrähtivät torstaina pois pesästä. Tosin ne nukkuvat vielä pesässä yönsä. Poikaset kuoriutuivat 15.12. eli niillä kesti kolmisen viikkoa pesästä lähtöön.

Pyörähdimme yökyläilijöiden kanssa paikallisessa Hoplopissa

Ja kottikärrykyytiä pikkupakkasessa...

Lämpöä ja robotti-imuri

Lämmitysongelmani (lämpöä takkahuoneeseen), ei ole ratkennut... Huoneessa on tasainen 22-astetta eli pönttöuuni varmaan luovuttaa lämpöä, mutta lämpöpiikkiä se ei kyllä nosta... Lämmitän sitä nyt kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin, mutta lämpötilaa näyttävä käyrä on kuin kuolleen ekg, suoraa viivaa. Sininen viiva ikkunan vieressä (21,5-22,5), keltainen viiva lattian rajassa (19,5-20,5) ja oranssi kosteusprosentti (39-43%). Kun se on koholla, pönttöuuni lämpiää...

Facebook-ryhmässä oli ketju, jossa esiteltiin toinen toistaan hienompia polttopuiden säilytysratkaisuja... Meillä puut ovat olleet tähän asti Ikea-kasseissa, mutta koska ratkaisua ei arvostettu kovin korkealle (en edes kehdannut kommentoida, mutta seurasin niitä onnettomia, jotka uskaltautuivat julkaisemaan kuvia Ikea-kasseistaan...), hain kellarista edellisten asukkaiden kopan.

Kieltämättä koppa on kivan näköinen ja siistimpi kuin Ikea-kassi... Toisaalta noin arkea ajatellen... turhaa klapien nostelua paikasta toiseen...

Tämä on ollut meillä jo pitkään, mutta arjen tuoksinassa klapit ovat siirtyneet siitä Ikea-kassista suoraan uuniin...

Kakluunin kanssa taistellessa (sytyttäminen), otin uuden aseen käyttöön. Palkeet. Nyt puhkun ja puhallan kuin Sepe-susi. En ole ihan vakuuttunut, onko siitä sanottavaa hyötyä, mutta olen saanut kakluunin syttymään joka kerta. Avasin jopa sivuluukut ensimmäistä kertaa ja poistin tuhkat.

Kuopukseni tuli esittelemään uutta robotti-imuriaan. Tyttöystävä oli huomautellut useampaan kertaan poikani imuroinnin tasosta ja imuroinut itse uudelleen perässä. Poikani vastaveto oli robotti-imuri. Koska molemmat olivat hyvin tyytyväisiä siihen, poikani arveli, että se voisi sopia minullekin kuin nenä päähän. Hänellä oli oikeat imurikauppiaan elkeet, astuttuaan sisään, hän totesi: onpa teillä pölyiset lattiat! 

Kieltämättä tuo pikkurobo oli aika veikeä. Se imuroi keittiömme, myös kakluunin alta. Saliin laitoimme sen imuroimaan yksinään ja sielläkin se selvisi hienosti. Kun se juuttuu, se lähettää avunpyynnön kännykkään, se tottelee ääniohjausta (google home), sen voi ohjelmoida aloittamaan imuroinnin haluaminaan päivinä ja kellonaikoina sekä käynnistää kännykästä. Se kertoo, montako roskaa on löytänyt... Surrattuaan 60-90 minuuttia se palaa laturiin ja kertoo olevansa valmis.

Tavallaan voisin verrata sitä ehkä astianpesukoneeseen... Ei se täysin automaattinen ole (astiat siirtyisivät itsekseen koneeseen ja sieltä astiakaappiin), mutta se vapauttaa tietystä työvaiheesta. Astianpesukone pesee astiat ja tuo imuroi itsekseen. 

Mitä tyhjemmät lattiapinnat, sitä parempi lopputulos. Se imuroi seinänvieret hyvin ja myös nurkat. Se jaksaa valittamatta pyöriä kaappien, sohvien ja sänkyjen alla. Mieheni laittoi keittiön lattialle testiksi roskia ja imuri poimi ne kaikki. Salissa lattialla oli linnun siementen kuoria, ne olivat kaikki imuroitu.

Porukkaa on käynyt syömässä ja on ollut ihanaa nähdä tuttuja.

Poikaset ovat kasvaneet hurjasti viikossa.

Lämpöä tupaan...

Olin joulunalusviikon lapsenvahtina ja se antoi minulle viikon aikaa ihmetellä täysipäiväisesti talon lämmitysongelmia... 

Ilmalämpöpumppujen sisäyksiköt eivät ole toimineet kunnolla ulkoyksikön korjauksen jälkeen. Tein kuukausi sitten korjauspyynnön Lämpöykkösille, useiden mailien ja soittojen jälkeen luvattiin korjaaja tälle viikolle. Korjaaja teki oharit ja sain tilaisuuden harjoitella zen-tyyneyttä.

Soitin muurarille ja kerroin, ettei takkahuone lämpeä. Hän pyysi kokeilemaan auttaisiko oviaukkojen sulkeminen. Niinpä ripustin täkin oviaukkoon ja seurasin 12 tuntia lämpötilaa. Ei muutosta, huone pysyi samoissa lämpötiloissa, ilmeisesti patteri lämmitti apuna, sillä se kävi kuumana. Ainoa ero oli, että kodinhoitohuone viileni. Vielä pitäisi testata toinen oviaukko, mutta en oikein jaksa uskoa, että sillä olisi dramaattista vaikutusta.

Ikkunat oli jo tiivistetty, joten lattian kimppuun... Apinan raivolla lämpömittarin kanssa kohti nurkkia... Takkahuoneen lattianrajassa seinän vieressä oli 14,5 astetta. 

Olisin halunnut ostaa termomattoa, mutta budjetti ei riittänyt... Niinpä marssimme lähimpään rautakauppaan ja ostin käytävämattoa.

Levitin sen seinän viereen sohvan alle.

Pientä edistystä, lattian lämpötila nousi lattianrajassa 18,6 asteeseen eli 4 astetta. Mutta huoneen lämpötila pysyi sitkeästi 21 asteessa. Ei mitään väliä, poltanko takkaa vai en, pellit auki, pellit kiinni. Lämpömittari tuskin hievahtaa. Turha kai sanoa, että olen enemmän kuin turhautunut.

Onneksi kakluuni lämmittää ilman nikotteluita

Ulkona paukkuu pakkanen ja linnuille on pöytä katettuna.

Kotona hengaillessani päätin siistiä myös alakerran vessan.

Linnunpoikaset kasvavat vauhdilla...

...huolimatta siitä, että jätin vahingossa lintuhäkin auki ja tietty linnut olivat pitkin salia... Onneksi lintuvanhemmat eivät häiriytyneet ja jatkoivat poikasten ruokintaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Joulukinkku välieteisessä, jonka lämpötila on 7 astetta eli kylmempi kuin kellarin kylmäkellarissa, jossa on 10 astetta... Kun pakkanen laski yöllä alas, välieteisen lämpötila laski 5 asteeseen. Tämän voin lisätä tehtävälistaani: kylmäkellarin lämpötila 5 asteeseen ja välieteisen lämpötila 18-22 asteeseen. Turha kai mainita, että eristeiden lisääminen ei muuttanut lämpötilaa laisinkaan...

Vaikka talossa taistellaan lämmön kanssa, joulun vietosta ei puuttunut lämpöä, vaan tämä joulu oli kaikkea mitä toivoin...

Joulukukkia...

Pikkutonttuja

Miniän tekemiä sytytysapuja takkaan

Linnunpoikaset kasvavat silmissä

Lämpimääkin lämpimämpi kylpy

Löysäilyä joululaulujen ja hyvän kirjan parissa