Vuosi lähestyy loppuaan

Joulu meni perinteisissä merkeissä tyttäreni luona

Kotona pulahdimme useampanakin välipäivänä kuumaan kylpyyn

Kylpyhuoneessamme alias kellarissa kukat talvehtivat hyvin, pelargoni kukkii täyttä häkää.

Siirsin viimeiset daalian juurakot maakellariin ja huomasin ilokseni, että sähkömies oli korjannut maakellarin sähköt. Laitoin varuiksi kasvihuonelämmittimen pakkasvahdiski termostaatin taakse. Nyt saa paukkupakkaset tulla, vaikka tämä talvi on menty nollakeleissä ja ensi viikoksi on luvassa yli viiden asteen lämpötiloja.

Sain myös kukille viriteltyä kasvilamput, yhteensä 20 kpl tuossa huoneessa.

Joulun odotusta

Tällä viikolla ei ole tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Sähkömies (sähkömieskin meni vaihtoon) käväisi nopeasti ja sai kodinhoitohuoneen katkaisijan vaihdettua (kosketus oli huono ja se sirisi välillä). Hän on tulossa (toivottavasti) uudestaan vielä tämän vuoden puolella, jotta saisimme loputkin työt tehtyä pois alta. Perjantai-iltana olimme HopLopissa ja serkukset jäivät meille yökyläilemään.

Tuunattu jääkaappi

Sain tyttäreltäni koko korkean jääkaapin, mitä olin kaivannut edellisestä kämpästä, mutten ollut raaskinut ostaa tänne, kun vanhakin oli toimiva. Mutta nyt siis sain toimivan, mutta hieman elämää nähneen jääkaapin. Kipaisin hakemassa Bauhausista kontaktimuovia (alle kympin) ja tuunasin oven harmaaksi. Sain perhoset tyttäreltäni kaupan päälle.

Olen nyt ostanut kaksi erää lihaa suoraan tuottajalta, puolikkaan possun, 50 kg ja ylämaan karjan lihaa 10 kg. Nautaa kasvattaa kaverini serkku. Minusta ei taida tulla kasvissyöjää tekemälläkään, mutta on mukava syödä lihaa, joka on eettisesti tuotettua ja elukat kirmailleet kesän pihalla.

Sain uuden viheltävän vesipannun

Virittelin jo kuusen, vaikka en ole vielä yhtään lahjaa ostanut...

Putkimies jumitti niin, että meni vaihtoon, vävyni kaveri tuli ja hoiti kuukausia jumittaneen homman loppuun. Saimme vihdoin ja viimein kellariin pöntön. Vanha siis hajosi jo alkusyksystä. Koska kellarissa on kuntosali, trimmaustilat ja kylpyhuone, sekä se toimii myös yövieraiden vierashuoneena, elämää helpottaa, että siellä on toimiva vessa.

Takkahuoneen uudet keltaiset verhot, kirpparilta löydetyt.

Lunan lempipaikka

Kissa leikkii piilosta

Luna on oppinut avaamaan salin oven ja sen piilopaikkaon sohvan tyynyjen alla. Jos minä en näe sinua, sinä et näe minua. Koska saliin on ehdoton porttikielto, eikä meillä eläimet saa olla sohvilla, häätöhän siitä tuli.

Sain hiukan ruinattuani mieheltäni hänen vanhan tietokoneensa ja tein siihen kauan haaveilemani valokuva näytönsäästäjän. Nyt valokuvat pyörivät tasaiseen tahtiin keitiön nurkassa ja istun muistoihini vaipuneena niitä katselemassa. Kuvassa talomme putkiremontti.

Saunassa kukat talvehtivat hyvin.

Terassilla kuusi ja kynttilöitä.

Yövieraita, touhutoopet vauhdissa.

Silta rakennettu.

Pönttöuunini pääsi lehteen

Pönttöuunini pääsi TM rakennusmaailma lehteen, kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi.

Adventtisunnuntai

Niin vain marraskuu kääntyi joulukuuksi. Töissä on ollut kiirettä ja kotona tekemättömien töiden lista kasvaa. Jotain pientä sain tällä viikolla aikaiseksi, mutta en läheskään kaikkea mitä olin ajatellut.

Tämän pimeyden keskellä minussa alkaa herätä pesänrakentamisvimma ja haluaisin sisustaa ainakin alakerran huoneet uusiksi. Olen jo katsellut FB-kirppareita sillä silmällä, että jotain uutta (vanhaa) olisi kiva saada. Kahdet kivat verhot jo löysin ja ostin. Kolmannetkin löysin, mutta etsin vielä myyjää, jolla olisi haluamani verhot. Putkimiehelle laitoin viestiä, ei vastausta, sähkömieskin on teillä tietämättömillä, yritän saada häntäkin kiinni...

Lunta tulvahti perjantain ja lauantain välisenä yönä sen verran, että maa on valkoinen. Viikonloppuna oli pikkupakkasta, mutta ensi viikoksi luvattu taas plussa-asteita. Olimme jo vaihtaneet sähköyhtiön Fortumista Fi-Nergyyn, mutta nyt kuukauden kokeilun jälkeen, taidamme palata Fortumin asiakkaaksi. Fi-Nergyn laskutus on jotenkin sekavaa, enkä enää saa selkeää statistiikkaa siitä, miten sähkön kulutuksemme käyttäytyy.

Tyttäreni joukkue tuli omassa sarjassaan kolmanneksi, mikä oli kiva loppuhuipennus viikonlopulle.

Uusi hella

Hellamme hajosi, levyt eivät enää lämmenneet. Tai lämpenivät, mutta todella hitaasti. Uunikin veteli viimeisiään. Kolme viikkoa kärsivällistä odotusta ja saimme kuin saimmekin uuden uunin ja hellan.

Mutta niinkuin arvata saattaa, asennus ei ollut niin helppoa kuin se olisi voinut olla. Hella jäi muutamista milleistä kiinni ja hypin henkisesti tasajalkaa.

Onneksi miehestäni on kuoriutunut tee-se-itse mies ja hän kaivoi kellarin kätköistä pistosahan ja saimme kuin saimmekin hellan asettumaan paikoilleen (huomaa monikko).

Odottelen edelleen sähkömiestä ja putkimiestä... Yritän taas soittella ensi viikolla (tämä on turhauttavaa).

Ulkona säät ovat olleet lähellä kymmentä asteta ja ostin viime hetken tarjoussipulit eurolla pussi ja istutin ne omenapuutarhaan.

Voihan marraskuu...

Ulkona on marraskuu, pimeää, kosteaa... Aamulla kun lähtee töihin on pimeää ja kun palaa on jo pimeää. Tuntuu kuin olisi talviunille vetäytynyt karhu.

Marraskuun tylsyyttä ihmetellessäni törmäsin hauskaan postaukseen Facebookissa ja kirjoittajan eli Mardiksen luvalla jaan sen kanssanne ja toivotan mukavaa loppumarraskuuta:

"Ymmärrän miks 50-luvulla ihmiset oli pieniä, laihoja ja hyväkuntoisia.. Ne muutti juuri valmistuneeseen rintamamiestaloonsa = työleiri joka sisälsi tonneittain lumenluontia, juhlapäivänä jopa hyvällä tuurilla naapurin traktorilla?! No ei vais... Omin käsin vain. Polttopuun pilkkomista ja pinoamista noin satatuhatta mottia, eka liiteriin ja sieltä arkisin niiden pinottujen puiden ahkeraa kelkkomista pirttiin lämmön tunteen luomiseksi.

Mä ymmärrän miks ne ihmiset kuoli vähä nuorempina ku kaikki nykyajan ihmiset. Ne kuoli työnmäärään, vitutukseen ja hota pulveriin (josta minä en tiedä mitään)?! 

2000- luvulla ku ostat "paloturvallisen" purusiilon, niin sun arjen taakkaa helpottaa Netflix, Spotify, muut kaikki mahdolliset striimauspalvelut, joilla täytät sieluasi samalla kun juokset hormia ympäri työntäen puita kaikkiin mahdollisiin reikiin.

Arkea kevittää myös laadukas punaviini, ilmalämpöpumppu ja ihmiset joille voi soittaa nalkutus puheluita kun kodin askareet alkaa hyökätä massiivisesti niskaan! Vaikka talvipakkasilla herään yläkerrasta jääpuikko nenässä, niin en vaihtaisi tätä ruljanssia enää rivitalo elämään. Tämä oli sarkastinen kuvaus siitä mitä tää rmt - tönössä asuminen on ja jotkut muutkin sankarit tästä selviää! Hurraw! #vainböndejutut #porinvalu #hellapuut

Lämmityskausi alkanut

Muutamana yönä on ollut pakkasta ja sen kyllä huomaa sähkölaskussa. Huolimatta pyykin- tai astianpesusta ym normielämästä, kun lämpötila tippuu, sähkön kulutus nousee. Laitoin tuohon loka- ja syyskuun sähkön kulutuksemme. Keltainen käyrä on lämpötila. Kuvat saa isommiksi napauttamalla kuvaa.

Mutta jos jotain positiivista, sähkönkulutus on pienempää sekä syys- että lokakuussa kun viime vuonna eli jotain olemme onnistuneet tekemään oikein. Luultavasti ikkunoiden tiivistäminen ja tulisijojen oikea käyttö on auttanut.

Yksi isoimpia asioita oli varmaan tuon alla olevan tuulettimen asentaminen keittiön seinään. Aiemmin kuuma ilma jäi keittiön katon rajaan taskuun, eikä lämmittänyt muuta kuin keittiön saunaksi. Nyt lämpö pääsee portaikkoon ja siitä yläkertaan. 

(Lue koko juttu täältä)

Toinen iso juttu oli uusien korvausilmaventtiilien asennus. Asensimme niitä kolme, yhden yläkertaan (missä ei ollut yhtään), yhden takkahuoneeseen (missä ei ollut yhtään) ja keittiön perusventtiilin vaihdoimme uuteen. Perusventtiiliä emme voineet pitää pakkasilla auki, sillä raaka pakkasilma tuli sellaisenaan sieltä sisään.

Takan ja kakluunin sytyttäminen oli yhtä tuskaa, olin kyllä kuullut puhuttavan korvausilmasta, mutta (valitettavasti) en ollut oikeasti tajunnut, mitä se merkitsi. 

Päivitys viime talvelta: "Kakluunin kanssa taistellessa (sytyttäminen), otin uuden aseen käyttöön. Palkeet. Nyt puhkun ja puhallan kuin Sepe-susi. En ole ihan vakuuttunut, onko siitä sanottavaa hyötyä, mutta olen saanut kakluunin syttymään joka kerta."

Putkimieheni (LVI) ehdotti ratkaisua ongelmaani, saimme valita kolmesta vaihtoehdosta: 1. perinteinen (ei kiitos) 2. venttiili, joka sulkeutuu kun tulee kylmä (ei kiitos, sillä kylmällähän korvausilmaa tarvitaan, kun tulisijat palavat...) 3. venttiilin, joka lämmittää sisään tulevan ilman katon rajassa olevalla lämpimällä ilmalla.

Saatte arvata, minkä välitsimme: no tietty kolmosvaihtoehdon. Mobair 2015 on ollut täydellinen ratkaisu (mitä en olisi itse asiassa uskonut, ennenkuin näin). Kakluuni syttyy kun sen sytyttää, ei enää puhkumista, useaa sytyttämiskertaa sytysnesteellä ja sytystyspaloilla... Se syttyy kerrasta, samoin kuin pönttöuuni. Halleluja. Mutta mikä parasta, keltainen pöly pinnoilta on kadonnut. Ilmeisesti tulisijat vetivät korvausilman aiemmin talon raoista ja pöllyttivät purupölyn jokapuolella.

Olen siis tulisijojen osalta voinut keskittyä leppoisaan perhe-elämään, lapset ja lapsenlapset ovat piipahdelleet kyläilemässä.